Viking Grace

[Kenny Leong]

Kokoustilojen käyttöaste on ymmärtääkseni suurimmillaan alkuillasta, kun taas myöhemmin illasta (jolloin baareille on eniten kysyntää) kokoushuoneet makaavat tyhjillään. Useimmissa kokoushuoneissa täytyy olla AV-laitteet sekä helposti siirreltävät tuolit ja pöydät; mikään ei estäisi tekemästä kokoushuoneita, jotka voidaan illan tullen muuttaa baar(e)iksi, diskoksi, etc. Auditoriot puolestaan voitaisiin rakentaa muistuttamaan enemmän oikeiden risteilijöiden showloungeja, joissa voitaisiin oikeiden risteilöiden tapaan esittää jokailtainen tanssi/laulu/taikuri/trapetsi/veitsenheittäjä/etc esitys.

Tyhjillään olevia kokoustiloja/auditorioita voisi käyttää tehokkaammin esimerkiksi elokuvateattereina. Toki kuten mainittua kokoushuoneessa täytyy olla helposti siirrettäviä pöytiä ja tuoleja, joten mukavilla leffatuoleilla ei välttämättä voi olla sijaa kokoushuoneissa.

Cinderellalla oli(onko enää?) pienehkö elokuvateatteri ja aina kun siellä kävin katsomassa pätkää niin ei montaa penkkiä jäänyt tyhjäksi. Myös Gabriellalla ja Silja Serenadella olen käynyt katsomassa elokuvia mutta kyllä siinä posket puutuvat alta aika yksikön kun istut Martelan toimistotuolilla sen pari tuntia, joten sen verran täytyisi istuimiin kuitenkin panostaa ettei elokuvan katsomisesta tulisi "Via Dolorosa".
Luulisin että varsinkin Helsingin ja Tukholman välillä seilaavissa aluksissa pienehkö elokuvateatteri vetäisi katsojia jos niitä vain mainostettaisiin tarpeeksi näkyvästi esim. infotiskillä.
Miksipä ei sitä yhdistäisi elokuvan tai pari rentouttavan Tukholman risteilyn parissa sen sijaan että istut alkumatkasta tai jossain vaiheessa matkaa yökerhossa tms.baarissa ja mietit että mitäs nyt tekis sen tunnin tai pari kun jokin itseään kiinnostava ohjelma alkaa vasta silloin ja silloin. Täältä löytyisi heti yksi maksava asiakas.

[Jaakko Keränen]

Tällainen kuva jää ainakin muistaakseni Vikingin historiikista.

Kokoustilojen monitoimikäyttö on sikäli hivenen hankalaa että niissä pitää olla aika monikäyttöinen kalusto.

Tarjouskilpailun ollessa käynnissä, liikkui viikkarilla huhu siitä että siljan ruotsin lipun alla olevat myytäisiin pois. (Uskoo ken haluaa...)
Ei taida sopia nglin ajatusmaailmaan liikennöidä aluksella jossa 300crew/3000pax jos se onnistuu 150/2500? Siitä voi vetää johtopäätöksen mitä mieltä minä olen tulevasta uudisrakennuksesta.

Monikäyttöisyydestä puheen ollen: amorellan disko on tehnyt paluun. Vanha kunnon ysikannen disko toimii kuten ennenkin.

[Toni Redsven]

Tuo henkilökunnan määrä suhteutettuna matkustajien määrään tuntuu olevan jonkunlainen ongelma. Ja sen ymmärrän. Jokaiselle täytyy maksaa että ne laivalla viitsivät töitä tehdä. Ja tuskin kukaan maissakaan ilmaiseksi töitä tekee. Mutta eikö näissä talven ja varsinkin alkuviikon lähdöissä voisi suosiolla vähentää henkilökuntaa? Kun kävimme hetki sitten siljan paatilla tukholmassa, oli mennessä noin 800matkustajaa ja tullessa 600. Näytti hölmöltä kun baarien tiskien takana seisoo 2-4 myyjää vaikka asiakkaita palvelemaan riittäisi yksikin.

Eli pitäisikö noita tiloja todellakin monipuolistaa niin että yksi ihminen pystyy tekemään enemmän yksin. Ravintoloihin yksi keittiö. Vähällä matkustaja määrällä, pari kokkia selvittää homman. Kun tulee enemmän porukkaa otetaan enemmän työpisteitä käyttöön ja enemmän henkilökuntaa. Tarvitseeko yökerho useita myyntipisteitä jos matkustajia on vähemmän? Vai riittäisikö yksi? Voisiko juottola tiloja rakentaa niin että hiljaisempina hetkinä olisikin yksi tiski per paikka auki. Katselin myös Commondore luokassa kulkiessa että siellä tuntui olevan välillä 4-5kin ihmistä, vaikka vain osa hyteistä oli käytössä. Täältäkin voisi tiputtaa henkilön tai pari pois.

Eli pitäisikö varustamoiden pystyä vaikuttamaan enemmän henkilökunnan määrään suhteessa matkustajien määrään? Joku ammattiliitto varmasti älähtää asiasta, mutta epäilen että molemmat kyseessä olevat varustamot osaa kertoa kokemustensa perusteella noin 100 matkustajan tarkkuudella matkustajien määrän tietyllä viikolla tiettynä päivänä. Voisi siis kuvitella että tuo henkilökunnan määrän tarkistaminen olisi tehokas tapa tiputtaa henkilöstö kuluja 10-30%(luku heitetty hatusta). Vielä jos keksitään tapa jolla rakentaa kaksi baaria saman tiskin yhteyteen ilman että siitä tulee tyhmän oloinen rakennelma voitaisiin tehostaa henkilökunnan käyttöä vielä enemmän. Tosin onhan se kiva olla laivalla kun tulee ihan risteily fiilis kun on 1 työntekijä per 2 matkustajaa =D. Mutta tosiasiassa näissä paateissa taitaa ruuhka aikaan olla se 1 tekijä/10 matkustajaa suhde. Hiljaisena aika tuskin samassa suhteessa pystyy vähentämään, mutta jos on ruuhka aikaan 300 tekijää ja siitä hiljaiseen aikaan saataisiin vaikka puolet pois olisi se jo melko moinen säästö. Eli mielestäni uusia laivoja voisi miettiä tätä hiljaista kautta ajatellen mahdollisimman tehokkaaksi. Juurikin tarjoilu pisteitä vähentämällä/yhdistämällä. Yhteinen keittiö. Myymälät niin että ne on samassa tilassa jolloin pari kassaa ja 1-2 hajuasian tuntujaa riittää palvelemaan kaikki ostajat. Hyttiemäntien töitä voisi helpottaa niin että hiljaisena aikana pidetään suljettuna osa kansista joille ei matkustajia tunnu riittävän. Laitetaan siis kaikki vitoselle jos ne sinne mahtuu(tietty sviitin matkustajia sinne voi laittaa, mutta saman luokan matkustajat samaan osastoon)  ja muut osastot suljettuna.

Voi toki olla että vastaavaa tehostamista on jo käytössä, mutta ainakaan minun silmään se ei juurikaan näy. Ja toisaalta, mitä henkilökunta tykkää kun talvella ollaan 6viikkoo kotona ja 2 töissä. Mutta se lienee niitä ratkottavissa olevia asioita. Ja toisaalta tuo tekijöiden vähentäminen yms säästö pitäisi saada tehtyä niin että se ei näkyisikään matkustajille. Siinä siis haastetta. Mutta kyllä tuollainen lähes 3000 matkustajaa vetävä laiva on todella kuollut kun siellä on vain reilu neljännes matkustajia. Joten kylläkai siellä saisi olla vähemmän henkilökuntaakin.

[Timo Selkälä]

Asiassa on monta puolta. Ensinnäkin aluksella on oltava tietty määrä väkeä pelastuskaluston operoimiseen. Väkeä on riitettävä niin palon, vuodon, loukkaantuneiden hoitoon, sisätilojen evakuointiin ja lisäksi aluksen evakuointiinkin. Tämä asettaa tiettyjä rajoja. Toinen juttu on se, että jos aletaan vähentämään väkeä talvisin, niin että heillä on liukuva työaika, mistäs sitten hankit ne tyypit kesäksi? Venäjältä tai Filippiineiltä ehkä saisi jonkun. Jos tulot laskevat liian alhaiseksi, ei heitä saada hommiin.

Muuten tuo on totta, ja esimerkiksi tuo myymäläjuttu on jo tehtykin. keittiön kyseessä ollessa on niin että monta pientä keittiötä (kuten Serellä) vie tilaa ja vaatii väkeä, mutta yksi keskuskeittiö on kätevämpi sen suhteen että samassa paikassa voi työskennellä kolme tai viisikymmentä. Tämä on siis jo otettu huomioon nykyisissäkin aluksissa. Hyttiosastojen sulkemista harrastetaan silloin tällöin, ainakin Cinderellalla on joskus ollut niin että snorkkeli suljettiin kun sitä ei matkalla tarvittu. Ei baaritiskejä tarvitse vähentää, johan niitä nytkin on ajoittain kiinni.

Ratkaisuja kyllä löytyy. Gotlandsbolaget ja Bornholmstrafikken ovat ratkaisseet sen vähentämällä palveluja. Bornholmstrafikkenilla yksi ainoa kassa voi hoitaa respan, kaupan ja kahvilan. Viking voisi ottaa oppia Colorilta - respan yhteyteen rakennettu kauppa joka auki 24 h. Muuten asia lienee niin että vähentäminen on jo tehty viime laman aikana.

[Raine Taponen]

Näillä näkymin muut 2 alusta tilaukset ovat menossa jäihin. "Yhtiön eläkkeelle jäämässä oleva toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund kertoo, että erityisesti tiukka kilpailu Siljan kanssa sekä Vikingin alusten pieni koko ja tekninen vanhentuminen ovat syitä, jotka saavat yhtiön harkitsemaan uutta tilausta. Hän ei kuitenkaan lupaa mitään." Mielestäni nyt heti olisi Vikingin järkevintä ostaa alusmarkkinoilta n.2000 matkustajaa vetävä matkustaja-autolautta strategisesti. Viittaan myös osavuosikatsauksen kasvaviin matkustajamäärä lukuihin.

Terveisin R.T

Viite. http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=15041.msg118108#msg118108

[Mikko-Oskari Koski]

Niinpä. Kerrotko meillekin, missä moinen kippo olisi myytävänä?  ::)

Tässä törmäämme tuohon ongelmaan, jota Ulla-Lena Lundberg kirjassaan Mitä sydän halajaa (Ahvenanmaan purjehdustrilogian kolmas osa, joka käsittelee Viking Linen historiaa sosiologin näkökulmasta ja talonpoikaispurjehduksen jatkumona) nimitti valkoisen norsun ongelmaksi. Itämeren omituisesti rytmitettyyn ja tarjonnaltaan laaja-alaiseen liikenteeseen suunnitellut alukset eivät yksinkertaisesti sovi muualle. Eivätkä muualta ostettavat sellaisenaan tänne.
Vikingin kohdalla tämä tarkoittaa nyt sitä, että ellei uusia aluksia tehdä, on jatkettava nykyisillä ja jos uudet tehdään, on ainakin osa nykyisistä kyettävä kauppaamaan muualle. Ostajiakin on suhteellisen vähän -tai siis ostajiahan on, mutta sellaisia, jotka suostuisivat maksamaan niistä pyydetyn hinnan, onkin sitten vähemmän, jos ollenkaan. Tallinkin yrityksissä kaupata Regina Balticaa ja Vana Tallinnia tämä on jo nähty ja samaan ongelmaan ei Ålandissa haluta törmätä, koska siellä ollaan aina oltu viisaampia, mitä merenkulkuasioihin tulee.

Jokseenkin selviönä voidaan mielestäni pitää sitä, että ainakin pari-kolme VL:n nykyalusta on kulussa punaisina vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Niihin on uusien ympäristömääräysten nojalla pakko tehdä iso remontti, joka taas on niin kallis kertasatsaus, että sen jälkeen kipon on syytä ansaita itsensä takaisin. Pommernin takana oleva laituripaikka ei ole punakylkisten lauttojen Paljassaare...

[Teemu Ahonen]

Miten ihmeessä alusten tilaukset ovat menossa jäihin, kun niitä ei ole ensinkään vielä tilattu? Tuon ADCC:n kanssa voi olla ongelmia, mutta ei se mielestäni siltikään estä tulevia suunnitelmia uudisrakennusten tilaamisesta, jotka kuitenkin tilataan mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä..

Tuota rahtikapasiteettia saisi helpotettua ainakin jotenkuten heti ADCC:n valmistuttua. Jos Rosella pistettäisiin vaikka Naantali-Maarianhamina-Kapellskär -reitille, sillä helpotettaisiin rahtiliikennettä tuolta osin ainakin siihen asti kunnes jotain suunnitelmia Turun linjalle tulee.

[Toni Redsven]

Tuolta pääkopasta se tipahti. Ei siis ole mitään faktaa vaan perustui ajatelmiin mahdollisuuksista vähentää henkilökuntaa hiljaisena aikana laivalla. Ja sekin torpattiin ihan järkisyillä. Tai oikeastaan lait ja asetukset vaativat tietyn määrän populaa laivalle. Mutta kuten ollaan jo huomattu niin ajatella saa ja niitä ajatuksia myös julki tuodaan. Koska mikään ei ole niin kivaa kuin spekulointi asioilla joihin ei oikeasti voi vaikuttaa tai josta ei ole täyttä tietoa.

[Raine Taponen]

Niinpä. Kerrotko meillekin, missä moinen kippo olisi myytävänä?  ::)

Tässä törmäämme tuohon ongelmaan, jota Ulla-Lena Lundberg kirjassaan Mitä sydän halajaa (Ahvenanmaan purjehdustrilogian kolmas osa, joka käsittelee Viking Linen historiaa sosiologin näkökulmasta ja talonpoikaispurjehduksen jatkumona) nimitti valkoisen norsun ongelmaksi. Itämeren omituisesti rytmitettyyn ja tarjonnaltaan laaja-alaiseen liikenteeseen suunnitellut alukset eivät yksinkertaisesti sovi muualle. Eivätkä muualta ostettavat sellaisenaan tänne.
Vikingin kohdalla tämä tarkoittaa nyt sitä, että ellei uusia aluksia tehdä, on jatkettava nykyisillä ja jos uudet tehdään, on ainakin osa nykyisistä kyettävä kauppaamaan muualle. Ostajiakin on suhteellisen vähän -tai siis ostajiahan on, mutta sellaisia, jotka suostuisivat maksamaan niistä pyydetyn hinnan, onkin sitten vähemmän, jos ollenkaan. Tallinkin yrityksissä kaupata Regina Balticaa tämä on jo nähty ja samaan ongelmaan ei Ålandissa haluta törmätä, koska siellä ollaan aina oltu viisaampia, mitä merenkulkuasioihin tulee.

Eräs vaihtoehto mikäli tuohon Viking Linen matkustajamäärien kasvuun ei löydy alusta. Olisi mielestäni Vikingin ja Eckerön fuusionti (Valkoinen Viking Line), joka vaatisi pikaisen neuvottelun ja alusten rationaalisemman käyttöfunktion rakentamisen. Uusien aluksien tilaaminen on mielestäni siinä vaiheessa Vikingille ajankohtaista, kun epäterve kilpailu lievenee. Alus myyntejähän on odotettavissa Tallinkilta, heidän talous ei tule muuten korjaantumaan (hintapyynnöt voi olla kovia ja toteutuneet halpoja vallitsevan tilanteen mukaan). Pankit hengittävät koko ajan Tallinkin niskan takana on muistettava se.

Parhain terveisin R.T  

[Kalle Id]

Eräs vaihtoehto mikäli tuohon Viking Linen matkustajamäärien kasvuun ei löydy alusta. Olisi mielestäni Vikingin ja Eckerön fuusionti (Valkoinen Viking Line), joka vaatisi pikaisen neuvottelun ja alusten rationaalisemman käyttöfunktion rakentamisen.

Ei mene läpi kilpailuviranomaisilta. Viking-Eckerö(-Birka) saisi käytännössä monopoliaseman Tukhoma-Maarianhamina -risteilyliikenteessä ja Ahvenanmaa-Ruotsi lauttaliikenteessä. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että Birka Paradise (tai Viking Cinderella) ja Eckerö (tai Rosella/ADHD) pitäisi myydä eteenpäin jollekin yhtiölle, joka jatkaisi niiden liikennöintiä nykyisillä reiteillään. Ainoat Eckerön alukset, jonka Viking-Eckerö saisi pitää olisivat Nordlandia ja Translandia joita Viking ei tarvitse - tai teknisesti Viking ei minusta tarvitsisi Eckeröä ollenkaan.

[Raine Taponen]

Ei mene läpi kilpailuviranomaisilta. Viking-Eckerö(-Birka) saisi käytännössä monopoliaseman Tukhoma-Maarianhamina -risteilyliikenteessä ja Ahvenanmaa-Ruotsi lauttaliikenteessä. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että Birka Paradise (tai Viking Cinderella) ja Eckerö (tai Rosella/ADHD) pitäisi myydä eteenpäin jollekin yhtiölle, joka jatkaisi niiden liikennöintiä nykyisillä reiteillään. Ainoat Eckerön alukset, jonka Viking-Eckerö saisi pitää olisivat Nordlandia ja Translandia joita Viking ei tarvitse - tai teknisesti Viking ei minusta tarvitsisi Eckeröä ollenkaan.

Ehkä ei teknisesti Viking Line tarvitse Eckeröä taloudellisesti kuitenkin. Rationalisointi/fuusio toisi etuja molempien yhtiöitten osakkaille tulevien uusien alusten hankinnan kannalta ja jatkuvuuden. On otettava huomioon, että Eckerö kasvattaisi rahtipuolta ja laajentaisi sitä palvelukokonaisuutena. Käsittääkseni lehtiartikkeleihin päässyt "haamuyhtiö Viking Cruisers" kiertää tuon sinun esittämäsi kilpailuviranomaisten läpi menon Tukholma - Marianhamina risteilyliikenteessä. Muuta selitystä en keksi Viking Cruisersin olemassa oloon "nimenä logo", oletettavasti kehitteillä oleva yhtiö. En kuitenkaan jaksa uskoa, että molemmat varustamot jatkaisivat pitemmän päälle vanhoilla konsepteillaan tuossa epäterveessä kilpailutilanteessa.

Terveisin R.T

[Juho Jäppilä]

Viking Cruises on markkinointinimi Cinderellan risteilyille. Markkinoinnissa halutaa luodaa kuvaa risteilymäisestä tuotteesta jossa olisi enemmän hohtoa kuin perus sto-hki välillä. 

[Teemu Uusi-Esko]

Näin voitaisiin Helsinkistä yhä tarjota pitkää risteilyä ja Turusta lyhyempää. Helsingin päästä jopa mahdollisesti vähentää kaista metrejä, kun niitä Turkuun lisätään.
Nimittäin sen mitä itse olen rahti puolella ollut niin Turku tai Naantali on(oman käsitykseni mukaan) suositumpi ylitys paikka suorilla autoilla. Ehkä eniten hinnan, muttei vähiten laivalla vietettävän ajan takia.

Tuskin Helsinginlinjan kaistametrejä vähentää kannattaa, kyllä siellä yhtälailla kulkijoita on, kesäisin kannattaa myös muistaa kiimaliiterit.  Kohtalaisen paljon on kuljetuksia joihin Helsingin linja soveltuu aivan yhtä hyvin kuin Turun linjakin.  Huolimatta uudesta moottoritiestä kestää ajo Turusta Helsinkiin runsaat 2 tuntia.  Siinä se aikaisemman tuloajan "voitto" menikin, mutta kilometrejä tuli lisää.  Koska rahtihinta ei oleellisesti eroa Helsingin linjan vs. Turun linjan iltalähdön välillä, se on ihan pelkkää säästöä jos vain suinkin auto ehtii aikaisempaan lähtöaikaan.  Harva kuljettajakaan vastustelee tuota Helsingin linjan käyttöä, ehtiihän siinä rauhassa saunoa, syödä, käydä vähän baarissa ja silti on mahdollista nukkua ihan kunnolliset yöunet.  Totta on kyllä, että Turun linjalla kaistametrit ovat vielä tärkeämpiä, mutta kuten sanottu, ei niistä ehdoin tahdoin pidä Helsinkin linjallakaan tinkiä.

[Teemu Uusi-Esko]

Jos Finnlines, Viking ja Tallink pääsisivät noissa rahdinkuljetuksissa jonkinlaiseen työnjakosopimukseen, olisi kaikilla helpompi hengittää. Jokaisella olisi viikonpäivästä riippuen 1-3 lähtöä Turusta/Naantalista ja Kapellskäristä/Tukholmasta.

Ei toimi aivan noin, ellei jokaisella ole tarjota alusta joka kykenee ottamaan "tymäkätkin" myrkyt kyytiin.  Syntyy melkoinen parku jos IMDG-tavaraa sisältävät kuormat joutuvat odottamaan toista vuorokautta sopivaa laivaa.

Painotetusti aamuin illoin, mutta ellen ole ihan väärin asioita ymmärtänyt, on varsinkin tuo kahden aikaan yöllä Kapellskäristä lähtevä vuoro Suomeen päin kulkevalle rahdille aika näppärä.

Lisäksi se on hel***in kallis ja myöhään perillä eikä ota kuin hyvin rajallisesti vaarallisia aineita (johtuen tietysti nyt aluksesta). 

Sensijaan iltapäivälähdöt lienevät parempia matkustajapainotteisempaan liikenteeseen, koska aamuyön hiljaisina tunteina tiet eivät välttämättä houkuttele niin paljoa, kuin lakanoiden välitilat.

Nyt en aivan ymmärrä, tarkoitatko että rahti joutaa runnomaan yönselässä?  Menepä joskus klo 17-linkillä yli ja aja siitä aamukahdeksaksi Malmöhön, niin tiedät.

Jos jollekin päivälle ei riittävästi kuormaa ole tulossa, voitaisiin jokin laiva jättää rantaan ilman kyyneleitä ja siirtää sen poka niille, jotka kulkevat. Faktaa on nimittäin sekin, että alukset harvoin ovat kaikilla matkoillaan täysiä. Tähän pitäisi saada korjaus -ja kun rahdin määrä kuitenkaan ei välttämättä ole kasvava, niin on mietittävä muita ratkaisuja.

Ja sotkea sitten kaikkien kuviot ja aikataulut?  Ajatushan on hyvä mutta toimivuutta rohkenen epäillä.  Pitkällä aikavälillä en osaa sanoa rahtimääristä, mutta nykytilanteesta se kyllä kasvaa kunhan saadaan lama lamailtua.  Jos nytkin Vikingillä on aikas hyvin rahtia, se toki voi puraista vaikka suomen suurinta ja säästeliäintä italialaisvarustamoa nilkkaan lisäämällä kapasiteettiaan.

Satamaongelma, johon Timo 2-kohdassaan viittaa, saattaa Tukholmassa kaatua Vikingin sormille, koska autokenttiä on paha laajentaa mihinkään suuntaan. Siksi näkemykseni Kapellskäristä pikalinjan Ruotsin satamana on perusteltu -ja tietysti siksikin, että turhaa vatkaamista Furusundin väylältä olisi muutenkin vähennettävä.

Kapellskär on satamana ok, mutta nykyisten ajo- ja lepoaikamääräysten kanssa se onkin poikkiteloin Tukholmaan verrattuna, koska se on tunnin päässä korvessa.  Pohjoisestakin tullessa se on vain yhtä kaukana ajallisesti, mutta huonomman tien päässä (Gävlestä tultaessa joko 76 tai E4+77, 76 ja 77 kumpikin aika raskaita ajettavia muulloin kuin aurinkoisena kesäpäivänä).

[Jan Holm]

Tuskin Helsinginlinjan kaistametrejä vähentää kannattaa, kyllä siellä yhtälailla kulkijoita on, kesäisin kannattaa myös muistaa kiimaliiterit.  Kohtalaisen paljon on kuljetuksia joihin Helsingin linja soveltuu aivan yhtä hyvin kuin Turun linjakin.  Huolimatta uudesta moottoritiestä kestää ajo Turusta Helsinkiin runsaat 2 tuntia.  Siinä se aikaisemman tuloajan "voitto" menikin, mutta kilometrejä tuli lisää.  Koska rahtihinta ei oleellisesti eroa Helsingin linjan vs. Turun linjan iltalähdön välillä, se on ihan pelkkää säästöä jos vain suinkin auto ehtii aikaisempaan lähtöaikaan.  Harva kuljettajakaan vastustelee tuota Helsingin linjan käyttöä, ehtiihän siinä rauhassa saunoa, syödä, käydä vähän baarissa ja silti on mahdollista nukkua ihan kunnolliset yöunet.  Totta on kyllä, että Turun linjalla kaistametrit ovat vielä tärkeämpiä, mutta kuten sanottu, ei niistä ehdoin tahdoin pidä Helsinkin linjallakaan tinkiä.

Kyllä Helsinki linja on se "kunkku" ruotsin välillä!
Aina hymyilytti kun pääsi hesalaiseen ja taas  kun joutui keppisaaren "homolossiin" niin kyllä ketutti!
Ajoin -94 - 98 linjaa Helsinki - Köpenhamina ja -98 - 2000 Suomi - Norja.
Köpiksen linjalla oli hesanlinjaa 98% ja loput Turusta tai naantalista.
Norjanliikenteessä taas  joutui liian monta kertaa kulkemaan "homolossilla"! Prosentit kääntyi toisin päin :'(