Sliten konkurssin syyt ja seuraukset + muuta 1980-90-l. taitteen Vikingistä

Aloittaja Joni Huopana, 04.08.2002, 19:57:51

« edellinen - seuraava »

Joni Huopana

Myönnän, että tämä on hullua spekulointia, mutta koska tätä on ennenkin täällä harrastettu, uskallan aloittaa tämän keskustelun.

Siis: MITÄS JOS Viking olisikin saanut pitää Europan? Eli jos ei olisi tullut devalvaatiota ja konkurssia.

Vuonna 1993 tilanne oli se, että Vikingillä oli aika paljon laivoja. Kaikki ne, mitkä tänäänkin (paitsi Gabriella) ja lisäksi Athena, Kalypso ja Olympia. Liikaa?

Mikäli ymmärsin oikein, Helsingin linjalla oli Mariella, Olympia ja Cinderella, Naantalista Rosella ja Ålandsfärjan (vähän aikaa), Athena Mha-Sto-risteilyissä ja Turusta Amorella ja Kalypso. Sitten vielä Isabella sekalaisissa risteilyissä Tallinnaan, Visbyhyn ym.

Siljalla vastaavasti Festival ja Karneval Turusta, Sere ja Symp Helsingistä, Finnjet saksaan, Sally Albatross risteilyissä ja Wasa Queen merenkurkussa. Festivalkin meni sinne kesällä ja myöhemmin Eurowayhyn. Käsittääkseni Fennia oli vuokrattu Norrköping-Riika -liikenteeseen.

Europa oli tarkoitettu Helsinki-Tukholma -välille. Ennestään siellä oli jo kolme laivaa. Mielestäni Europa-Cinderella olisi ollut ihan kiva pari kyseiselle linjalle normaaliaikatauluun. Pikavuorolle sitten Mariella ja Isabella Tallinnan-risteilyihin.

Ilmeisesti Olympia oli jo myynnissä ennen konkurssivaikeuksia? Olisiko Mariellakin myyty? Konkurssin alla uudemmat Athena ja Kalypso oli ilmeisesti arvokkaampia myydä.

Mikko-Oskari Koski

#1
Joo, tämä on hauska spekulaation aihe. Muistaakseni siitä on käyty täällä debattia ennenkin, mutta mikäs siinä, käydään taas...

Ensinnäkin on muistettava, ettei Viking ollut mikään yhtenäinen varustamo, vaan Eklundin ja Myrstenin porukat kilpailivat melko selkeästi keskenään. Ulospäin sitä ei ehkä hirveän hyvin huomannut, mutta jos Eklundeille olisi ollut tärkeää saada pitää koko punainen tonnisto liikenteessä, se olisi lainannut Myrstenille rahat, joilla Europa olisi voitu lunastaa. Olympia olisi joka tapauksessa lähtenyt P&O:lle, se oli sinne jo rahdattu ja siirretty oman firman nimiin, eikä se näinollen kuulunut enää Myrstenin varustamon suoraan hallintaan.
Vikingin laivastossa oli tosiaan "löysää", esim.Cinderellan lisävuoro HEL-STO 2-3 päivänä viikossa klo 19.30 ei koskaan ollut täynnä (tai jos oli, niin 18:n lähdössä oli sitten yllinkyllin tilaa). Myös Naantalin ja Turun linjojen yhtenlaskettu matkustajakapasiteetti oli liian iso, osittain juuri siksi Nordbanken veti Diana II:n pois liikenteestä syksyllä -92, mikä tosin oli Viking Line-markkinointiyhtiön imagon kannalta pelkästään parantava teko. Isabellan NLI-STO-linja meni talvikauden -89-90 ja kesät -89-92 ilmeisesi jotakuinkin nollatuloksella. Bellaa ei koskaan oltu vakavasti siirtämässä alkuperäiseen toimeensa Rosellan korvaajaksi, sillä Kapellskärin satamaa tuolloin hallinnut Roslagshamnar ab ei katsonut aiheelliseksi kunnostaa satamaa uuden lautan tarpeita vastaaviksi. Samasta syystähän Athenakin oli sijoitettu risteilyliikenteeseen eikä Diana II:n korvaajaksi, mihin toimeen se alunperin oli tilattu.

Mitä tulee Helsingin risteilyihin, Isabella teki niitä 6 ja Cinderella 1-3 viikossa ja ne vetivät hyvin. Lähdöt olivat päivittäisiä ja kilpailijoita ei oikeastaan ollut, kunnes uusi Sally Albatross valmistui, Tallink oli silloin vielä karjankuljetusfirma ja "taskuristeilijät" (Clipper&Caravelle sekä Kristina Regina) eivät luoneet megalautoille todellisia vastuksia. Tukholmassa risteilytoiminta kuului lähinnä Myrstenille ja monesti onkin epäilty varustamon suunnitelleen alustensa kierrättämistä pian Europan valmistumisen jälkeen: Athena olisi tuotu Amorellan pariksi Turun ja Kalypso Mariellan tai Cinderellan pariksi Helsingin reitille. Autokansikapasiteetiltään onnettoman pieni Europa olisi jäänyt pikakännääjien kuskaajaksi Ahvenanmerelle. Mene tiedä, olisiko näin käynyt...

Siljan varustamoyhtiö, jonka nimi taisi silloin olla vielä EffJohn, oli vuonna -93 konkurssin partaalla. Uudisrakennukset olivat telakkakriisin ja valuuttakellutusten takia tulleet paljon suunniteltua kalliimmiksi ja organisaatioon oli tullut monia kannattamattomia yksikköjä, pahin niistä tietysti Sally UK Kanaalissa. Kun liikakapasiteettiä haluttiin lähteä raivaamaan (pankeilla oli EJ:ssa kiinni niin iso pääoma, ettei sen menettämiseen melko varmalta näyttäneen konkurssin myötä olisi ollut varaa), päädyttiin hoitelemaan Myrsten pois markkinoilta tavalla, joka oli sikamainen, mutta sikäli siisti, että Myrstenit pystyivät alusten myynnillä kustantamaan oman, täysin turhan konkurssinsa. Silja Europan tarina onkin sitten toinen juttu.

Summa summarum: Vuonna 1993 olisi joka tapauksessa tullut iso lauttayhtiökonkurssi ja jos pankkitorpedo olisikin upottanut Siljan, olisi tilanne kehittynyt hyvin toisenlaiseksi, mitä se nyt on. Kenties näin: Eklundit ja Myrstenit olisivat tuskin kyenneet jatkamaan samassa markkinointifirmassa ja sen olisi kenties estänyt EU:n kilpailuvirastokin. Pohjanlahdelle olisi varmaan syntynyt uusi varustamo, ehkä kaksikin, jo(t)ka nyt olisi(vat) huomattavissa vaikeuksissa. Virolaisia varustamoja saattaisi olla useampia, Superfast ja Finnlines olisivat varmaan tunkeneet Pohjoismaiden välisille reiteille ja voi olla, että joku olisi yrittänyt pitää Siljankin brändiä hengissä. Sally Albatross sekä Sere ja Symppa olisivat varmaan päätyneet StarCruiselle, mutta Festari ja WQ olisivat varmaan jääneet näille vesille. Finnjet olisi jäänyt laman aikana kauppaamatta ja tuskin sille olisi löytynyt liikennöitsijää myöhemminkään, joten se saattaisi nyt olla hotellina tai museolaivana Skattan kärjessä...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kervisen Lauri

Hyvä, Mikko-Oskari, mielenkiintoista kuulla tuollaisia asiantuntevia spekulaatioita. ;)

Itse toivon, että Silja olisi mennyt konkurssiin, jos punanen tai valkonen olisi pitänyt valita, sillä silloin Europa olisi kuitenkin liikenteessä, ja sen lisäksi vielä Kalypso ja Athena. Kivoja laivoja. :D

Suostuisikohan Viking alkamaan uudelleen myös markkinointiyhtiöksi, jos joku, uusi tai vanha varustamo haluaisi punaiseen leiriin.., :) ;) :D ???


esko

niin Sliten "poispyyhkäisyllä" oli osansa siinä etttä sitä rahoitti osin sam ruotsalaispankki kuin Siljaakin ja käsky kävi aika suurelta taholta olla antamatta lisäluottoa enempää Siljan kilpailijalle !!!!
Ja kun puhutaan nettovarallisuudesta niin ei Tallink eikä edes Silja/Seacontainers pärjää nykyiselle Vikingille alkuunkaan jos oikein sota alkaa, ja Virolaiset taustatahot joyka omistavat Tallinkkia ovat suht koht persaukisia siinä vaiheessa jos ja kun markkinoiden lopullinen jako alkaa. Tottakai itsekkin toivon ettei siihen ajauduta ja että kilpailu säilyy, mutta ei kai nyt Vikingkään sentään mikään kilpailijoita tukeva hyväntekeväisyysyhtiö ole !!????

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 21.12.2003, 17:49:20

Yhtälailla Siljan ja Vikinginkin nykylaivastot ovat velkarahalla tehtyjä, eikä niistäkään konkurssin uhreiksi joutuneet muut kuin Sliten laivat, ja niidenkin tapauksesta on sanottu, että tuokin konkurssi meni osin pankkien ahneuden piikkiin(laivojen myynnin jälkeen konkurssipesään jäi kuitenkin enemmän rahaa kuin yrityksellä oli velkoja, toisin kuin yleensä).

Löytyykö tästä asiasta lisätietoja? Jos Sliten varat tosiaan olivat suuremmat kuin velat niin miksi varustamo ei voinut hankkia Europa-aluksen hinnasta puuttuvia varoja joltain toiselta rahoittajalta tai myymällä yhden vanhemmista aluksistaan?
Entä olisiko Slite pysynyt hengissä, jos Nordbanken olisi myöntänyt tarvittavan lisärahoituksen? Europa nimittäin lienee alun perinkin tilattu vain siksi, että Slite halusi Itämeren suurimman lautan hinnalla millä hyvänsä. Muuten niin suuren ja kalliin aluksen hankintaa on vaikea ymmärtää. Helsinki-Tukholma reitin matkustajamäärät eivät missään tapauksessa edellyttäneet 3600 hyttipaikan alusta, kun reitillä oli jo ennestään reilusti ylikapasiteettia. Europalla ei ole myöskään Serenaden & Symphonyn kaltaista kävelykatua tai muutakaan erikoista sisustusratkaisua, joka "pakottaisi" tekemään laivasta niin suuren.

Miran Hamidulla

Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Ville Taavitsainen

oho, katoin ensin että toi 3600 hyttipaikaa on virhe, mutta tarkistin sen ja totta on.

off-topiciksihan tämä menee mutta miksi europassa on noin paljon hyttipaikkoja verrattuna matkustajamäärään. onko noihin hyttipaikkoihin laskettu miehistönkin hyttipaikat vai?
Silja Serenade 23-25.3.2019

Silja Europa 29-30.3.2019

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Ville Taavitsainen - 22.12.2003, 17:45:15
oho, katoin ensin että toi 3600 hyttipaikaa on virhe, mutta tarkistin sen ja totta on.

off-topiciksihan tämä menee mutta miksi europassa on noin paljon hyttipaikkoja verrattuna matkustajamäärään. onko noihin hyttipaikkoihin laskettu miehistönkin hyttipaikat vai?

Tuossa ovat mukana vain matkustajille tarkoitetut hyttipaikat. Olihan Europalla alun perin matkustajahyttejäkin lähes 1200, joten 3600 hyttipaikkaa tarkoittaa keskimäärin kolmea vuodetta hyttiä kohden, joka on melko tavanomainen arvo. Henkilökunnan hyttäjä aluksella oli runsaat 250 eli yhteensä hyttejä oli 1450.
Mielestäni Europa on muutenkin melko ylimitoitettu alus jopa 3000 matkustajalle. Ravintoloissakin oli uutena noin 1600 paikkaa ilman mäkkäriä ja kahvilaa, kun esimerkiksi 2500 matkustajan Mariella ja Cinderella sisälsivät hieman yli 1000 ravintolapaikkaa. Samoin kokoustilat ovat todella hulppeat ja olikohan 560-paikkainen teatterikaan tarpeellinen runsaan puolen vuorokauden matkalla?


Petri Nummijoki

Jos SF-line ei ollut kiinnostunut Europasta edes uutena niin minkähän logiikan mukaan se haluaisi aluksen käytettynä? Käytäntö kun on vielä osoittanut, että Europasta ei tullut Siljallakaan mikään kultakaivos. Siljan Helsingin linjan matkustajamäärät lisääntyivät vuodesta 1992 vuoteen 1993 12 %, joka on todella vähän, kun samaan aikaan Viking Linen tarjonta väheni reippaasti Olympian menetyksen myötä. Luultavasti Silja olisi päässyt samaan tulokseen Europasta riippumatta ja pian alus hyllytettiinkin Turun linjalle.

Aleksi Viskari

Lainaus käyttäjältä: Joonas Pitko - 05.02.2004, 11:54:30
Europa on Siljan laivoista sopivin Turun linjalle ihan vaan bisnes-mielessäkin.  
no eikös se oo just se tarkotus...  ::) ;D

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Joonas Pitko - 05.02.2004, 11:54:30
 "hyllytettiin"? Europa sopii Turun linjalle kuin nenä päähän.... ::) Europa on Siljan laivoista sopivin Turun linjalle ihan vaan bisnes-mielessäkin.  ::)

Hyllytettiin siinä mielessä, että Helsingin linjalla on ollut tapana pitää parhaat alukset. Turun linjalle Europa kieltämättä sopii paremmin kuin Serenade ja tuntuukin oudolta, että Silja ei tätä alun perin huomannut.

Toisaalta Europa ei välttämättä ole edes Turun reitille yhtä sopiva, kuin esim. Viking Linen Amorella. Hienompi ehkä mutta käyttökustannuksissakin lienee melkoinen ero. Tämä selittäneekin sen, ettei SF-Line ollut kiinnostunut laivasta.

Ziggy

#11
LainaaHyllytettiin siinä mielessä, että Helsingin linjalla on ollut tapana pitää parhaat alukset. Turun linjalle Europa kieltämättä sopii paremmin kuin Serenade ja tuntuukin oudolta, että Silja ei tätä alun perin huomannut.

Itseasiassa pieni valaisu asiaan joka oli osasyy siihen että Sere siirettiin Helsingin reitille ja Europa Turkuun.
Merikapteeni Lario joka oli silloin Siljan palveluksessa oli useasti huomauttanut etä uusi Serenade ei sovellu Turun saaristoon,  sillä styyraus Seren mallisen laivan kanssa onnistu ahtauden takia, mutta häntä ei silloin kuunneltu asiasta tarpeeksi vaan se todettiin myöhrmmin käytännössä.
Europalla parempi kääntösäde kuin Serellä.

Tänään on perjantai, ja se tietää  :beer:

Edit: Quote korjattu

Mikko-Oskari Koski

Larjon merenkulkuteknisen analyysin lisäksi Europa/Serenade-vekslailuun vuosina -93-95 vaikuttivat seuraavat asiat:

1. Viking oli ehtinyt jo aloittaa Europan markkinoinnin HEL-STO-reitillä ja kun Slite menetti aluksen, päätti Silja myydä Europaa tällä linjalla samoina iltoina, joina alus olisi kulkenut punaisenakin. Näin Silja kaappasi jonkin verran Vikingin "ensipäivämatkustajia". Kun nämä oli hoideltu, voitiin Europa vapauttaa muuhun työhön ja palauttaa Sere Helsinkiin "linjabrändiajattelun" mukaisesti.
Operaatio aiheutti myös sen, että Symppa vaihdettiin alunperin Serelle ilmoitettuihin lähtöpäiviin (ja Europa Sympalle). Vikingillä puolestaan Europalle alunperin ilmoitetut lähdöt ajettiin Cinderellalla.

2. Serenade osoittautui Turun linjalle ongelmalliseksi paketiksi huonon pikakääntymisensä takia. Aluksen viinavaraston riittävyydellä ja täydennyksellä lyhyinä, hektisinä satamassaoloaikoina oli ongelmia ja mm.liinavaatevaihtoja jouduttiin tekemään jopa pekkaniskalla laidan yli, kun joustavampia mahdollisuuksia ei ollut.
Lisäksi Seren pääsisäänkäyntiä Promenade-kannella voitiin käyttää vain Tukholmassa. Turussa ja Maarianhaminassa matkustajaliikenne ohjattiin 5.kannen pienten sivuovien kautta, mikä ei ole suurimman osan hyteistä sijainti huomioiden mitenkään järkevä ratkaisu.

Mutta ei Larjo Europaakaan Saaristomerelle suositellut. Aluksen raamit ovat ahtaisiin saaristoväyliin liian isot ja -kuten on nähty- iso tuulipinta-ala varsinkin Maarianhaminaan ja Kapellskäriin ajettaessa suoranainen riskitekijä.
Herääkin kysymys, mihin tarkoitukseen Europa alunperin suunniteltiin. Oliko Myrsteneillä kenties ajatus tehdä siitä jossain vaiheessa kokoaikainen risteilijä? Vai oliko varustamo todella laskenut niin väärin, että kuvitteli tuollaisen matkustaja vs.autokansi-suhteensa perusteella aika epätaloudellisen ja saaristoajoa ajatellen ehdottomasti liian ison aluksen kykenevän vakiinnuttamaan paikkansa täällä?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Globab

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 06.02.2004, 13:42:58
Vai oliko varustamo todella laskenut niin väärin, että kuvitteli tuollaisen matkustaja vs.autokansi-suhteensa perusteella aika epätaloudellisen ja saaristoajoa ajatellen ehdottomasti liian ison aluksen kykenevän vakiinnuttamaan paikkansa täällä?
Niin no, Europa on ainakin vakiinnuttanut paikkansa Turun reitille.... :D kun ei sitä sieltä vuoden 95 jälkeen minnekään olla siirretty ja Tku-Kap risteilyliikenteeseen laiva sopiikin hyvin.... (lukuunottamatta epäsäännöllisen säännöllisiä Tukholman visiittejä tuulen takia.) Matkustajia laiva kuitenkin ottaa todella paljon mistä on hyötyä vaikka usein (lukuunottamatta kesää) viikolla laiva seilaa aika tyhjänä.... ::)

Mikko-Oskari Koski

"Vakiintuminenkin" on aika suhteellinen käsite. Myrsten oli suunnitellut Europan... STO-HEL-linjalle? Risteilyille? STO-MHQ-porauslautaksi?? Ei ainakaan Turkuun, sillä Kalypso oli juuri saavuttanut sillä linjalla täysosuman, eikä huonompaan kannata vaihtaa. Ei silloinkaan, jos taloudellisesti heikompi paketti on uudempi ja hienompi. Silja on tämän saanut Turunlinjalla tuta, Color Festivalista muistuttaminen on varustamolle varmaan tietynlainen puukonkääntö avohaavassa.. ::)

Kyllähän Europa nykyisessä toimessaan välttää, mutta taloudellisesti se ei ole priimatehokas. Risteilymyynnin tehokkuutta voisi tietysti parantaa muuttamalla kaikki muut Turusta talviaikaan lähtevät SeaContainers-vuorot SeaWind Linen lähdöiksi (mikä ehkä joskus tapahtuukin) ja keskittämällä Festari muuhun työhön... Tämä menee taas tyhjänpäiväiseksi spekuloinniksi. Jossain vain yksinkertaisesti kulkee toimintatehokkuuden raja ja Europa oli se pisara Itämeressä, joka ylitti tuon rajan. Se on hyödyllinen tieto sikäli, että tämän kokemuksen opettamat varustamot eivät tule ikinä risteily/rahti-yhdistelmäkonseptilla näille vesille rakentamaan isompia aluksia.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950