Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)

[Tuomas Romu]

Väylävirasto on valinnut uuden B+ -luokan jäänmurtajan propulsioratkaisuksi järjestelyn, jossa aluksen perässä on kaksi kiinteää akselilinjaa ja peräsintä (vrt. Urho- ja Otso-luokka) ja keulassa kääntyvä ruoripotkuri (vrt. Polaris). Valittu propulsioratkaisu on tiettävästi ensimmäinen laatuaan.

Uuden jäänmurtajan konsepti valittiin - ratkaisussa korostuvat toimivuus ja kustannustehokkuus

[Petri Nummijoki]

Väylävirasto on valinnut uuden B+ -luokan jäänmurtajan propulsioratkaisuksi järjestelyn, jossa aluksen perässä on kaksi kiinteää akselilinjaa ja peräsintä (vrt. Urho- ja Otso-luokka) ja keulassa kääntyvä ruoripotkuri (vrt. Polaris). Valittu propulsioratkaisu on tiettävästi ensimmäinen laatuaan.

Uuden jäänmurtajan konsepti valittiin - ratkaisussa korostuvat toimivuus ja kustannustehokkuus

Mielenkiintoinen ratkaisu. Tässäkin ketjussa on ehdotettu aikaisemmin sellaista (lainaus alla), että peräpotkureina olisivat ruoripotkurit ja keulassa perinteiset akselipotkurit mutta päinvastaista järjestelyä ei ole taidettu ajatella.

Ihan näin villinä visona; jos murtajassa olisi perässä kaksi pod:ia (avopotkurein tottakai) ja keulassa akselipotkurit tai mahdollisesti jopa syvälle sijoitettu pod:i, niin osaako joku löytää tästä jonkun heikkouden?

[Tuomas Romu]

Uskaltaisin väittää, että sen jälkeen kun keulaan keksittiin sijoittaa ruoripotkuri, on perinteiset akselikeulapotkurit voinut suosiolla unohtaa. Kiinteillä akseleilla ei voi saavuttaa samaa suorituskykyä ja samalla menetetään ruoripotkurin erinomainen kyky hallita keulaa haarukkahinaustilanteessa.

[Petri Nummijoki]

Uskaltaisin väittää, että sen jälkeen kun keulaan keksittiin sijoittaa ruoripotkuri, on perinteiset akselikeulapotkurit voinut suosiolla unohtaa. Kiinteillä akseleilla ei voi saavuttaa samaa suorituskykyä ja samalla menetetään ruoripotkurin erinomainen kyky hallita keulaa haarukkahinaustilanteessa.

Tuohon liittyykin asia, jota ei ole mielestäni julkisesti avattu koskaan. Aikoinaan nelipotkurista pidettiin kolmipotkurista suorituskykyisempänä, koska neljällä potkurilla saavutettiin tasaisempi rungon huuhtelu. Mikähän on aikojen saatossa muuttunut niin, ettei tämä enää päde? Vai päteekö se edelleen ja kysymys on siitä, että ohjailuominaisuuksien parantuminen arvotetaan niin korkealle, että tämä haitta ollaan valmiita kestämään?

[Tuomas Romu]

Tuohon liittyykin asia, jota ei ole mielestäni julkisesti avattu koskaan. Aikoinaan nelipotkurista pidettiin kolmipotkurista suorituskykyisempänä, koska neljällä potkurilla saavutettiin tasaisempi rungon huuhtelu. Mikähän on aikojen saatossa muuttunut niin, ettei tämä enää päde?

Kyse on jälleen kerran kiinteiden akseleiden ja ruoripotkureiden eroista. Ruoripotkuri on kauempana rungosta, joten runkoa huuhteleva virtaus leviää keulan alueelle tehokkaammin kuin perinteisillä akseleilla. Lisäksi rungon muotoilulla voidaan ohjata enemmän jäitä aluksen kyljille.

Perinteisiä keulapotkureita tutkittiin pari vuotta takaperin kehitettäessä Ruotsin uutta jäänmurtajaa. Yksi mallikokein testatuista vaihtoehdoista oli tuo aiemmin esitetty kahden perään sijoitetun ruoripotkurin ja kahden kiinteän keulapotkurin yhdistelmä. Selvityksen lopputulos oli, että keulaan sijoitetulla ruoripotkurilla saavutettiin sama suorituskyky pienemmällä propulsioteholla.

[Tuomas Romu]

Väylävirasto on julkaissut myös toisen uutisen, jossa avataan konseptivalintaa:

Uuden jäänmurtajan konsepti valittu – ratkaisu tukee laivastokokonaisuutta ja pitkän aikavälin käyttöä