Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Matkustaja-autolautat / Vs: Koronaviruksen vaikutukset kootusti
« Uusin viesti kirjoittanut Arto Papunen tänään kello 13:36:57 »
Ehkä välillisesti vain liittyy koronaan mutta Cinderella tulee Turun ja Tukholman välille, ensin kolmanneksi laivaksi(kapasiteettipulaa kun Baltic Princess poissa?) ja sitten korvaa Gracen kuun lopulla. Gabriellaa olisin luullut ensisijaisesti korvaajaksi, mutta onkohan sillä telakkakäynti edessä mitä joskus muistelin olleen aikatauluissa..?

https://www.vikingline.com/globalassets/documents/market_specific/corporate/cargo/2021/2021_0413_viking-line-cargo-information_cinderella.pdf?fbclid=IwAR2RG7MXkmaHKwCOxrizaL4PwvUntm9ClYXnS63oNl3gwi9xsg5DzuUN0f4

2
Matkustaja-autolautat / Vs: Koronaviruksen vaikutukset kootusti
« Uusin viesti kirjoittanut Kimmo Rantanen 12.04.2021, 19:24:39  »
Nyt on varattavissa risteilyt Gabriellalla Helsingistä Kotkan ja Hangon merellisiin kesätapahtumiin. Toivottavasti tapahtumat päästään järjestämään...

https://www.vikingline.fi/valitse-matka/risteilyt/kotimaa/helsinki-kotka/

https://www.vikingline.fi/valitse-matka/risteilyt/kotimaa/helsinki-hanko/
3
Matkustaja-autolautat / Vs: Stena ostaa osan Scandlinesin linjoista ja laivoista
« Uusin viesti kirjoittanut Kalle Id 12.04.2021, 17:19:29  »
Matka-aika Liepajan ja Travemünde välillä lyhenee radikaalistikin, nykyinen on 27 tuntia ja tuleva 20.
4
Muut alukset / Vs: Ever Given poikittain Suezin kanavassa
« Uusin viesti kirjoittanut Sven Liljeström 12.04.2021, 15:43:05  »
Tätä jaksetaan aina kokeneittenkin kuljetuspalveluja käyttävien keskuudessa ihmetellä.
Mikäli asianomaisesti on kuljetusvakuuttanut matkalla olevat tavaransa, jo edullisin
kuljetusvakuutus kattaa Yhteisen haverin osallistumismaksun.
Jos sen sijaan ei ole merkinnyt mitään vakuutuksia kenties arvellen, että varustamon ottamat
vakuutukset riittävät, niin postiluukusta voi ehkä vuoden kuluttua - siis kun laskelma on saatu
valmiiksi - tipahtaa suurikin osallistumismaksu, jonka syyn on jo ennättänyt unohtaa.
Kysymys on aina sama.
En minä sitä alusta rantatörmään ajanut, miksi minun pitää maksaa?!

5
Muut alukset / Vs: Konttilaivat
« Uusin viesti kirjoittanut Juha Tuomala 12.04.2021, 14:09:35  »
Yhdysvaltalainen tuttuni työskenteli aikanaan firmassa joka omisti näitä kontteja ja vuokrasi niitä rahtaajille. Keskusteltiin aiheesta usein. Se on aika erikoinen ala ylipäätään. Esimerkiksi, yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuuksia vastaanottaa koko omaisuuttaan jos kaikki päättäisi samalla hetkellä palauttaa vuokraamansa kontit, heillä yksinkertaisesti ei ollut tilaa niille. Käytännössä se omaisuus on jatkuvasti jossain liikkeellä, käsiteltävänä tai odottamassa.

Tosta epäsymmetriasta, joo - se on todellinen ongelma, mutta siihen ei ole juuri ratkaisua. Aasiaan viedään Euroopasta ja USA:sta käytännössä pelkästään tyhjiä kontteja. Siinä tapauksessa jos sinne pitää jotain rahdata, neuvotteluasema hinnasta on hyvä, mutta se vaatii asiakkaalta myös jonkin sortin ostohistoriaa, ihan loppukäyttäjältä se ei varmaan onnistu.

Noin ylipäätään en tiedä onko tämä epäsymmetria kauhean hyvä asia ympäristön ja monen muun asian näkökulmasta. Työpaikkoja menetetään lännessä ja jossain vaiheessa ne Aasian elintasot voisi kuvitella nousevan muutamassa sukupolvessa jolloin tuotanto leviää tasaisemmin maailmaan ja rahtaaminen vähenee.

Toisaalta vaikka tätä epäsymmetriaa vastaan olisi paljon ideaaleja, tämä on hyvä esimerkki että ne saavat väistyä kun taloudellisesta tehokkuuedesta on kyse. Toki markkinatalouden vapaat päätökset ilman politikkojen puuttumista ovat nostaneet miljoonia - ellei miljardeja ihmisiä köyhyydestä mikä tietysti ihmiskunnan kannalta on hyvä asia.

Mitä uutisia seuraa, Kiinan nousu tämän seurauksena on kasvattanut niiden laivastoa, niillä oli mieletön määrä korvetteja - ja kova hinku lentotukialuksiin ja sukellusveneisiin. En yhtään yllättyisi, että tämä globalisaatio seurauksineen johtaa lopulta pieneen paukutteluun Taiwanissa ja Etelä-Kiinan meren atolleilla. Ehkä se on väistämätöntä joka tapauksessa.
6
Matkustaja-autolautat / Stenan Itämeren liikenne
« Uusin viesti kirjoittanut Mikko-Oskari Koski 11.04.2021, 22:06:19  »
Stena Livia eli viimeksi Brittany Ferriesille Etretast-nimisenä rahdattu visentiniläinen (alun perin Norman Voyager) on parhaillaan matkalla Cherbourgista Ventspilsiin, korvaamaan poistuvaa Scottish Vikingiä (joka puolestaan on ainakin FoFin mukaan suuntaamassa GNV:lle ilmeisesti Välimerelle). Livian ja Flavian tuleva reitti kuitenkin on Liepaja-Travemünde, kunhan Turkissa pidennettävät purkit töilleen saapuvat.
Latvian ja Saksan välillä on toistaiseksi lisätty vuorotiheyttä Stena Vingalla eli entisellä Hammeroddella, joka ajaa reitillä kolmantena Urdin ja Gothican rinnalla. Käsittääkseni Flavialle ja Livialle on tuohon suunnitteilla uusi aikataulu, koska alukset ovat tämänhetkisiä nopeampia.
7
Muu merenkulku / Vs: Navigointivälineitä
« Uusin viesti kirjoittanut Jorma Rajaniemi 11.04.2021, 18:16:46  »
Paneuduin sitten tähän viivaimeen ja kirjoitin  uuden selvityksen. Pohjana tässä on siis se, että ensin oli diopteriviivain - ja siitä tuli kehittyneempi versio, kiikariviivain. Minä nyt laitan tämän tekstin tähän, jotta sitä ei tarvitse tulla lukemaan sivultani.

Diopteriviivain ja kiikariviivain

Ensimmäiset kulmien ja korkeuksien lukemiseen tarkoitetut kojeet, kulmanlukuviivaimet, olivat lyhyitä ja suoria tankoja, siis lyhyitä viivottimia eli viivaimia (alidade). Niitä kutsutaan diopteriviivaimiksi. Diopteri tarkoittaa tähtäyslaitetta. Niiden molemmissa päissä oli pystyssä olevissa lipakkeissa reiät. Tällaisilla viivaimilla saattoi sitten tähtäillä näiden reikien kautta haluttuihin kiintopisteisiin. Tällainen diopteriviivain on ollut alun alkaen osana monenlaisia tieteellisiä ja tähtitieteellisiä kojeita, kuten astrolabeja.

Teleskoopilla varustetut kiikariviivaimet tulivat käyttöön Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Niissä ei tähtäystä suoriteta enää reikien kautta, vaan optiikan eli teleskoopin (pienen kaukoputken) avulla. Hiusristikolla varustetun linssin takaa tähtäyksen voi suorittaa huomattavasti tarkemmin.

Kiikariviivain on astekehän ja osoittimen yhdistelmä, jolla voidaan määrittää suhteellinen tai absoluuttinen suunta havaintopisteestä. Se on instrumentti, jonka avulla voidaan mitata kulmia nähdystä kohteesta eli kiintopisteestä mihin tahansa vertailukohteeseen. Tällaista kulmamittausta voidaan tehdä horisontaalisesti, vertikaalisesti ja missä hyvänsä valitussa tasossa. Tähtitieteelliseen paikanmääritykseen sisältyy yleensä taivaankappaleen korkeuden mittaaminen. Kiikariviivaimen avulla voidaan mitata tähtien korkeuksia ja sen myötä leveysasteita. Kiikariviivaimen kanssa voidaan käyttää mittapöytää.

Teodoliitti

Kiikariviivaimen kaltainen mittauslaite ja navigointiväline on teodoliitti, joka on kääntyvällä kaukoputkella varustettu kulmanmittauslaite. Teodoliitinkin keskeinen osa on viivoitin (alhidadi), joka kääntyy pystyakselin ympäri vieden kaukoputken mukanaan. Merenkulkijat ovat käyttäneet teodoliittia vaaka- ja pystykulmien sekä etäisyyden mittaamiseen ja korkeuden määrittämiseen.
8
Muut alukset / Vs: Konttilaivat
« Uusin viesti kirjoittanut Seppo Honkanen 11.04.2021, 17:54:59  »
Tuolla edellä olevaan kysymykseen löysin vastaukseksi tammikuulta 2013 tämän kartan, jonka mukaan maamme satamiin johtavat syvimmät väylät ovat 15,3-metrisiä.
Ja nuo satamat idästä alkaen ovat Kotka (Mussalo), Porvoo (Kilpilahti), Naantali ja Pori (Tahkoluoto).
Vanhaan hyvään aikaan tuon syvempiä ei ollut/ole tarpeen rakentaa, koska sitä syvemmällä uivat alukset eivät pääse Tanskan salmista läpi.
Onkohan tämä 8-vuotias kartta ajan tasalla?
https://vayla.fi/documents/25230764/35414160/suomen_tarkeimmat_vesitiet.pdf/ddeb9288-1e60-490f-8c1d-dc2e87ac2d7a/suomen_tarkeimmat_vesitiet.pdf?t=1445008189695
9
Muut alukset / Vs: Konttilaivat
« Uusin viesti kirjoittanut Jorma Rajaniemi 11.04.2021, 15:40:52  »
Maakrapu vastaa maakravulle:

Yhä suurempia konttialuksia on tulossa. Japanilainen Ocean Network Express, ONE ilmoitti vuoden 2020 lopulla suunnitelmistaan valmistuttaa kuusi ultrasuurta konttialusta, jotka olisivat valmiit vuosina 2023 - 2024. Valmistuttuaan nämä alukset olisivat maailman suurimpia konttialuksia, silti vain hieman isompia, kuin Algeciras-alukset. Näiden uusien konttialusten suunniteltu kapasiteetti tulisi olemaan yli 24.000 TEU.

Mutta sehän on jo terveellä merimiehen järjellä selvää, että pituuksia ei enää paljonkaan kasvatella. Ja jos niin tehdään, se on terveen merimiesjärjen puutetta. ;)

Konttialuksissa on kasvatettu suhteellisesti enemmän korkeutta, leveyttä ja syvyyttä, kuin pituutta.

Edit: Tuon viimeisen lauseen luin netistä kun tein omia sivujani, mutta harmillisesti kadotin sitten sivun enkä enää uudelleen löytänyt, vaikka tunnin etsin. Se oli blogi, jossa logistiikan asiantuntija omine nimineen ja kuvineen kertoi konttilaivojen logistiikasta.
10
Muut alukset / Vs: Konttilaivat
« Uusin viesti kirjoittanut Kimmo Kantola 11.04.2021, 15:03:58  »
Miten on kun tällä hetkellä näyttää konttilaivojen max pituus olevan n.400 metriä niin onko tulossa pidempiä tai isompia aluksia tästä tulevaisuudessa vai alkaako satamien ja väylien koko jo rajoittamaan aluskokoa , eipä taida muutkaan laivatyypit myös tankkerit olla tämän isompia nykypäivänä pituudeltaan ? 

Mikä on muuten suurin väyläsyvyys Suomen satamiin , ( Sköldvik ? ) ?     
Sivuja: [1] 2 3 ... 10