Tässä huomaa millainen käytännön etu ruotsalaisilla murtajilla on niiden kotisataman sijainnin osalta suomalaisten vastaavaan.  Nytkin Atle taisi olla ns. standby Luleåssa ja pystyi sieltä ehkä 24h varoitusajalla tukemaan avustusta kun taas Polariksen "vasteaika" on kokonaisuudessaan varmasti viikon luokkaa...

Tarkkaan mahdoton sanoa mitään kenenkään todellisesta valmiudesta mutta nämä vähän päätelty tiedoista mitä on julkisuuteen annettu.

Mutta sen sijaan tämän hetken tilanteessa ruotsalaiset voivat hyötyä murtajiensa sijainnista. Nythän on kaksikin ruotsalaista murtajaa Suomen käytössä, kun Ale on tullut Vaasan väylälle ja Zeus siirtynyt Selkämerelle. Saattaa asiaan vaikuttaa sopimusten hintakin mutta varmasti lauhalla jaksolla on myös "turvallisempaa" ottaa lisämurtaja Luulajasta. Murtajan ajattaminen paikalle Katajanokalta tai Kotkasta ei varmaankaan houkuttele, jos ei ole takeita, että lisämurtajalle löytyy täysipainoisesti töitä.

Näköjään Helsinki-Tukholma meni edelle Cinderellan normiristeilyistä ja se jatkaa linjalla 17.2 asti. Meni ainakin Whiskymässa 10, 11 och 12/2 risteilyt sitten pois Cinderellalta jolleivät samaa teemaa saa siirrettyä Helsingin linjalle..

Helsingin telakka rakentaa Norilsk Nickelille suuren LNG-käyttöisen jäänmurtajan. Aluksen on suunnitellut suomalainen Aker Arctic ja se valmistuu loppuvuodesta 2024.

Telakan oma lehdistötiedote: Helsinki Shipyard on solminut Norilsk Nickelille rakennettavan uuden jäänmurtajan pääkoneita ja propulsiolaitteita koskevat sopimukset
HS: Venäläinen suuryritys tilaa jäänmurtajan Helsingin telakalta, tilaus tuo merkittävästi lisää työpaikkoja
Navigator: Helsinki Shipyard on saanut uuden jäänmurtajatilauksen Norilsk Nickeliltä

Venäjän puolella on aktivoitunut myös "tuo iso rohjo" eli Viktor (AIS:ssa muodossa Victor) Chernomyrdin. Näkyy nyt myös jääkartallakin.

Voisikohan tästä alukset aikanaan rakentaneista telakoista tehdä mitään
johtopäätöksiä?!

Telakkaa enemmän asiaan vaikuttanee, että Bore I oli monikäyttöisempi, kun siinä oli paljon tilavampi autokansi ja myös enemmän matkustajapaikkoja. Ainoastaan hyttitilojen osalta Aallotar ja Svea Regina olivat kilpailukykyisiä. Syy varmaan oli siinä, että Aallotar ja Svea Regina räätälöitiin Helsingin linjan tarpeisiin ja olivatkin siinä epäilemättä edistysaskel verrattuna Ilmattareen ja varsinkin Olympialaivoihin. Mutta käytännössä Aallotar ja Svea Regina jäivät Helsingin linjalla heti liian pieniksi. Suurempien ja korkeatasoisempien aluksien tullessa 1975 ei Aallottarelle ja Svea Reginalle tahtonut löytyä Siljan liikenteestä enää tarkoituksenmukaista käyttöä eikä ilmeisesti oikein hyvin muualtakaan maailmasta.