Ukko siirtynyt Naantalista Porvooseen. Onkohan merkki siitä, että saattohinaajaa ei enää tarvita Naantalissa turvaamassa Masteran jne. tuloa. Eli alasajo alkanut.

Mastera kävi jo viimeistä kertaa Naantalissa tällä viikolla, joten saattohinaajia ei enää tarvita. Tarvittava satamahinaus ostetaan varmaan jatkossa Håkansilta. Jalostamo ajetaan alas sitä mukaa kun tuo viimeinen tällä viikolla tuotu raakaöljylasti on käsitelty.

Olenko tosiaan jo näin vanha?? 
Olen nimittäin kirjoittanut syyskuussa 1998 uutisen (KySa), josta tässä ovat otsikot ja pikkulainaus:
---
AIS on merenkulun
tekniikan uusin tulokas

Ruotsi ja Suomi ovat alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän kehittäjinä pisimmällä.

"Ruotsin ajama AIS-standardi pyritään saamaan kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa yleiseksi standardiksi.
Tavoitteena on saada järjestelmä pakolliseksi kaikkiin matkustaja-aluksiin ja yli 300 tonnin rahtialuksiin vuonna 2002. Asia ratkennee ensi vuonna IMOssa. (siis 2003)
Merenkulkulaitos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ovat saaneet valmiiksi AIS:n käyttökokeet ja järjestelmä voidaan ottaa käyttöön Suomessa.
Systeemiä on kehitetty ja testattu Poseidon-nimisessä EU-hankkeessa vuodesta 1996. Käytännön työn on tehnyt VTT Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta.
...
AIS-järjestelmiä on jo myynnissä. Yksi alukseen asennettava laite maksaa tällä hetkellä noin 50 000 markkaa, mutta hinnat putoavat aikanaan.
... Merenkulkulaitoksen ja VTT:n vetämän EU-rahoitteisen Poseidon-projektin Suomen hankkeessa järjestelmää on testattu useilla aluksilla. Niitä ovat Merenkulkulaitoksen yhteysalus Aspö ja Ursus, Suomenlinnan lautta, Silja Serenade ja Viking Linen Mariella.
Testauksissa ovat olleet tiiviisti mukana Helsingin ja Pärnäisten VTS-asemat.

... Ruotsin ja Suomen lisäksi Saksa on kolmantena tulossa vahvasti mukaan AIS-systeemiin.
Idea on itse asiassa vanha ja ruotsalainen keksintö. Sitä yritettiin kehitellä jo 1980-luvun alussa Suomessakin, mutta aika ja tekniikka eivät olleet silloin kyllin kypsiä. Tällä hetkellä Ruotsi ja Suomi ovat kehittelytyössä suunnilleen yhtä pitkällä, joskin Ruotsissa on ollut käytössä enemmän rahaa jo noin 40 tukiaseman rakentamiseen.
AIS:ää pidetään yhtenä suurimmista muutoksista merenkulussa GPS-satelliittinavigointisysteemin jälkeen.
MKL arvioi, ettei ehkä vielä edes ymmärretä miten paljon AIS muuttaa työskentelytapoja mm. komentosiltapäällystöltä. Kaikesta huolimatta perinteinen navigointi on edelleen hallittava.
-----------
Niinpä niin. Toteutuivatkohan nuo alustyypit ja vuodet? Tuo 50 000 mk (1998) on nykyrahana (2020) noin 11 500 euroa.
Sallittaneen (ohi aiheen, sorry) vanhuudesta ja sen havaitsemisesta haminalaispakinoitsijan teksti:
Muuan pikkuäijä, jolle hän aikoinaan posteljoonina kantoi kotiin Aku Ankkaa, oli itsenäisyypäivänä ylennetty kenraalimajuriksi. (Ankkuri 9.12.2020)

Marinetrafficin data monen muun tapaan esimerkiksi rannikollamme on peräisin radioamatöörien verkkojen kautta. Kaveri mm täällä Porin seudulla välittää Ais dataa Marintrafficille. Puuhasta ei makseta euroakaan. Ais lähetin on pakollinen kun alus on tietyn kokoinen(ei muista nyt tonneja).

T24: Viking Line vie ensi kesänä Tall Ships Races -kilpailun satamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan

Thea Ekholm

 
Ensi kesänä Viking Line seilaa Tall Ships Races -kilpailun vanavedessä Helsingistä sen isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan sekä Maarianhaminaan. Risteilylaivat lipuvat purjelaivojen kanssa samoihin satamiin, joten aikaa jää sekä upeisiin purjelaivoihin että merelliseen ohjelmatarjontaan tutustumiseen.

Heinäkuun 4. päivä tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus matkustaa m/s Gabriellan kyydissä ensimmäistä kertaa kahden Manner-Suomen sataman välillä. Risteily kulkee Helsingistä Turkuun, jossa on runsaasti aikaa tutustua Tall Ships Races -kilpailun purjelaivoihin Aurajoen rannalla.

Turun lisäksi näyttäviä purjelaivoja pääsee ihastelemaan kesäisessä Tallinnassa 16. heinäkuuta Viking XPRS:n pitkän Helsinki-Tallinna-päiväristeilyn aikana sekä m/s Gabriellan risteillessä 22. heinäkuuta Helsingistä Maarianhaminaan, jossa matkustajille on varattu poikkeuksellisen pitkä 15 tunnin maissaoloaika.

– Meistä on hienoa olla palauttamassa iloa Itämerelle. Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden uudenlaisiin elämyksiin turvallisesti, Viking Linen myyntijohtaja Kaj Takolander sanoo.

Tall Ships’ Races -risteilyjen aikataulut
Tall Ships’ Races Turku 4.7. (M/S Gabriella)

Helsinki–Tallinna klo 16.30–19.15

Tallinna–Turku klo 20.30–10.00

Turku–Tallinna klo 19.00–09.00

Tallinna–Helsinki klo 10.00–12.45

Tall Ships’ Races Tallinna 16.7. (Viking XPRS)

Helsinki–Tallinna klo 07.45–10.00

Tallinna–Helsinki klo 17.30–20.00

Tall Ships´ Races Maarianhamina 22.7. (M/S Gabriella)

Helsinki–Tallinna klo 16.30–19.15

Tallinna–Maarianhamina klo 20.30–10.00

Maarianhamina–Tallinna klo 01.00–11.00

Tallinna–Helsinki klo 11.30–14.15

https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/3885463

Tosiasiahan on kuitenkin se, että tämä koronasähellys lienee sentään syksyyn mennessä enemmän tai vähemmän ohi ja varmasti silloin risteilymatkustuksen kysyntä palaa pikkuhiljaa ennalleen, saattaapa ehkä aluksi jopa nousta jonkinlaiseen korkeasuhdanteeseen

Tämä odottelu aika on taloudellisesti huonoa aikaa varustamoille.

Näinhän se juuri on, mutta matkailuala on saanut kokonaisuutena sen verran pahasti siipeensä, että tarjottavat tuotteet tulevat kautta linjan olemaan jatkossa kalliimpia kuin ennen. Halpalentokin tarkoittanee jatkossa useamman sadan euron kertapomppua ja ne hinnat, joita esimerkiksi Gabriellan kesäristeilyiltä nyt ollaan pyytämässä, ovat Itämerelläkin uusi normaali. Ilmainen risteily yhden illallisen hinnalla-paketit ovat mennyttä, tosin varustamoilla saattaa jatkossa niihin toiselle sadalle meneviin lähtöhintoihinkin aina olla leivottuna sisään sapuskoja. Kysymys siitä, kannattaako laivan ylipäätään lähteä matkaan, jos ajokuluista syntyvä tappio on suurempi kuin ylimääräisestä satamassa seisomisesta aiheutuva, on varsinkin syys-toukokuisina arkipäivinä täysin relevantti.
Tallink on aiemmin seisottanut joka päivä kolmea laivaa Tukholmassa ja toisia kolmea niiden vastasatamissa (HEL, TLL ja RIX). Tämän toiminnan jatkaminen tuskin on intresseissä -muutenkin huterissa kantimissa olleelta Riian linjalta loppukin potentiaalinen rahti karkaa Stenalle vielä kuluvan vuoden aikana ja Tallinnan reitin asiakasmarginaalista merkittävän osan (lue: melkein kaiken paitsi risteilyasiakkaat) on syönyt Paldiskin ja Kapellskärin välinen yhteys, jossa DFDS:n kovaan kilpailuhaasteeseen isommalla rahtikapasiteetillä vastannut Tallink on itse ajautunut mahdolliseen kilpailutilanteeseen itsensä kanssa. Suomenlahden satamista Tukholmaan voidaan toki ajaa yhdellä risteilijällä, joka käy sekä Tallinnassa että Helsingissä. Teoriassa on myös mahdollista muuttaa osa Paldiskin vuoroista matkustajaystävällisemmiksi esimerkiksi Starin tai Atlantic Visionin avulla.

Ja odottelu on tosiaan pahinta aikaa. Epäilen, että rahoittajapankit eivät lopulta päästä varustamoja konkurssiin (koska siinä prosessissa ne lopulta jäisivät itse tappiolle), mutta tulosvastuuta ne voivat jatkossa vaatia sävyyn, johon varustamoissa ei ole aiemmin totuttu. Ja tulosvastuuseen sisältyy vaatimus kapasiteetin maksimaalisesta käytöstä.