Oli ilo saada ensimmäistä kertaa osallistua Folklandialle. Ilmeisesti kaikki ei BQ:lla ollut mennyt kuin rasvattu, koska avajaisgaalassa erityisen suuret aplodit nostatti lause "poika on tullut kotiin" (siitäkin huolimatta, että laiva on suomen sukupuolineutraalissa kielessä nainen).
Osa asiakaskunnasta oli viime- ja edellisvuosina majoitettu johonkin sataman tuntumassa olleeseen hotelliin, mikä oli rikkonut kuvion yhtenäisyyttä. Nyt moiseen ei ollut tarvetta, kun ennakkomyynti oli tehty BQ:n mukaan, ja lisäpaikkojakin oli saatu alkusyksystä tarjolle. Ennakkomyynnissä, joka alkoi kaksi tuntia ennen tämänvuotisen risteilyn päättymistä, Folklandian kapasiteetista menee laakista noin 85-90%, eikä kaikkia jäljellejääviä paikkoja edes myydä, koska tietty reservi tarvitaan mahdollisia kutsuvieras- ja erikoisesiintyjävarauksia varten. Itsekin pääsin juuri tällä momentilla mukaan akreditoinnilla, jonka olin tilannut vasta pari kuukautta sitten. Hytti oli deLuxe, mikä on sikäli ihan ymmärrettävää, ettei järjestäjillä todennäköisesti ollut muuta reserviä jäljellä...
Folklandia on erinomaisen vaikuttava tapahtuma, siinä menee kirjaimellisesti päällekkäin monta musiikin esittämisen kerrosta, ja kaikki se kliseiden kokoelma, mikä ruotsinlaivan käsitettä yleensä leimaa, kääntyy tässä positiiviseksi alkuvoimaksi. Koko laiva kirjaimellisesti soi koko matkan ajan, eikä kenelläkään tuntunut olevan kiire levolle -tuntui jotenkin absurdilta, kun ravintolakannet pursusivat porukkaa kolmen aikaa yölläkin.
Jos kuviosta nyt pakko on jotain olennaista vikaa hakea, isoin lienee se, ettei Europan pääsisäänkäyntiä vieläkään ole Helsingissä mahdollista käyttää. Vitosen lankkupaikat olivat mennen tullen tukossa, vaikka laivaan noustessa yhteislaulu helpottikin kaikkien oloa. Mutta rumpusettien tai kontrabassojen kanssa laivalle tulevat matkalaiset luonnollisesti haluavat ensi töikseen viedä nämä tilaa vievät tarvikkeensa soitinnarikkaan, joka sijaitsee konfassa, kannella 12, ja sinne olisi jouhevaa päästä yhdellä hissillä.
