Aihe: Navigointivälineitä

[Jorma Rajaniemi]

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Flickr_-_Official_U.S._Navy_Imagery_-_Sailors_use_a_telescopic_alidade..jpg

Yllä Wikimedian kuva.

Telescopic alidade

"Kulmanlukulaiteteleskooppi"

Mikähän tämän navigointilaitteen oikea suomenkielinen nimi on ja voisiko joku selittää, mihin tai miten käytetään. Jos joku vastaa, niin minulla olisi joku muukin laite, joista kysyisin.

[Timo Heikkinen]

Sekstantti tulee kuvan laitteesta mieleen vaikka se kiinteä näyttää olevankin. Käytetään sijainnin määrittämiseen.

[Jorma Rajaniemi]

Eipä tullut mieleenkään, kun tuo silmille nostettava kunnon vanhan ajan sekstantti on kuitenkin minullekin kuvista tuttu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Alidade

Google kääntää sotkuisesti näitä tieteellisiä tekstejä, enkä siksi kykene täysin järkevästi itselleni käännöksestä saamaan käyttöä selville, mutta nyt huomaan, että siellä sivun alareunassa on kohta Modern alidade types ja siellä näyttää olevan sextant.

Varmaan tätä käytetään, kuten sanot, sekä sijainnin että kai suunnankin määrittämiseen. Eikö tällaista kiinteää laitetta sitten ole muualla kuin amerikkalaisssa sotalaivoissa, kun suomenkielinen nimi puuttuu? Kai ei.

Kiitos selityksestä.

[Tuomas Romu]

Itse ymmärsin tämän niin, että sekstantti ei ole alidadi, mutta sekstantissa on osa, joka ajaa saman asian.

Alidadi on ymmärtääkseni yksinkertaisesti astekehän ja osoittimen yhdistelmä, jolla voidaan määrittää suhteellinen tai absoluuttinen suunta havaintopisteestä. Esimerkiksi linnakesaaren merivalvontatornissa pystytolpan ympäri pyörivä kiikari ja sen yhteydessä oleva kiinteä merikortti suuntaosoittimineen muodostavat eräänlaisen alidadin. Kun laiva on kiikareissa, voidaan astekehältä lukea, mistä suunnasta havainto on tehty sikäli mikäli vuorossa oleva merivalvoja on kalibroinut kiikarit käyttäen jotain lähistön kiintopistettä. Laivaan asennetun alidadin olettaisin olevan suunnattu siten, että suunta luetaan suhteessa aluksen kulku-/keulasuuntaan.

edit: Niin, ja "telescopic" tuossa nimessä viitannee yksinkertaisesti jonkinlaisen kiikarin tai vastaavan olemassaoloon; ilman "teleskooppia" alidadissa olisi vain kaksi "jyvää" samaan tapaan kuin kiväärissä.

[Jorma Rajaniemi]

Tuomas Romu, loistavaa. Juuri tuollaista oli käännöksistä mieleeni haakuroitunut, mutta en olisi osannut tietenkään laisinkaan sitä noin oikein ja ymmärrettävästi selittää.

Luvallasi käytän selitystäsi omalla sivullani kuvan yhteydessä ja voin siihen laittaa lähteeksi Tuomas Romu.

Minulla on pari muutakin mielenkiintoista navigointilaitetta, mutta esitän seuraavan kysymyksen illan suussa - olkoon tämä ensin päivän luvussa tässä.

[Tuomas Romu]

Luvallasi käytän selitystäsi omalla sivullani kuvan yhteydessä ja voin siihen laittaa lähteeksi Tuomas Romu.

Voit käyttää ilman nimeäkin. En minä satavarma tuosta selityksestä ole, mutta näin minä sen ymmärsin.

[Jorma Rajaniemi]

Ok, käytän ilman nimeä, kiitos. (Lähteenä Maritimeforum.fi)  Kuitenkin, paras selitys on aina oikea selitys niin pitkään, kuin joku toinen muuta esittää. Kyllä selityksesi suhteutettuna englannin kielisiin selityksiin on minusta täysin oikea.

[Jorma Rajaniemi]

Muutin otsikoksi navigointivälineitä, niin että näitä voidaan käsitellä samassa ketjussa.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:USS_Denver_activity_140415-N-ZU025-005.jpg

Yllä Wikimedian kuva.

"Atsimuutti"

Mitä tällä laitteella tehdään ja mikä voisi olla laitteen nimi?

Onko hänellä muuten kännykkä siinä näytön päällä kuin suoraa linjaa antamassa?

[Tuomas Romu]

Olisiko tuo atsimuuttikompassi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Azimuth_compass

[Jorma Rajaniemi]

Jospa joku voisi selittää kansankielisesti, mikä on ero atsimuuttikompassilla ja tavallisella kompassilla?

[Tuomas Romu]

Jospa joku voisi selittää kansankielisesti, mikä on ero atsimuuttikompassilla ja tavallisella kompassilla?

En tiedä varmaksi, mutta arvaukseni olisi, että tavallinen kompassi osoittaa vain ja ainoastaan suunnan magneettiselle pohjoisnavalle. Atsimuuttikompassilla taas voidaan mitata magneettisen pohjoisnavan ja jonkin taivaankappaleen (esim. aurinko) välinen kulma ja sen avulla määrittää eranto eli maantieteellisen ja magneettisen pohjoissuunnan välinen kulma.

[Jorma Rajaniemi]

Aivan hyvä ja riittävän hyvä selite. Kiitokset siitä.

Virtuaalisesti kun paneutuu kompasseihin kuvien avulla, niin on vaikeuksia. Jos saisi vartin olla tuollaisen kompassin äärellä ja sitä esittelisi joku niin se kävisi heti tutuksi,
sekä käyttö että periaatteet.

Näissä (laiva- ja sotilas-) kompasseissa on usein asennettu päälle  dioptereita ja kompassisuuntimislaitteita. Noista suuntimislaitteista oli täällä käyty vuonna 2010 valaiseva keskustelu, jossa niitä reaalissa käyttäneet kertoivat instrumentin erilaisista puolista. Saatoin arvioida heidän keskustelunsa hyvin asiantuntevaksi siksi, että minulla on Jokamiehen merenkulun opas tässä luvussa, ja siinä on esitelty hyvin sekä kompassisuuntimislaite että suuntimalevy.

[Jorma Rajaniemi]

No, tämä engl. alidade - on sitten suomeksi ihan tarkasti: kiikariviivain. Kun tämän sanan kiikariviivain löytää, niin saa tulla havaitsemaan, että koko Internet on täynnä sitä. Ja ennen löytämistä, ei pienintäkään havaintoa. 

Telescopic alidade on siten, kuten Tuomas Romu edellä kerroit, yhdistelmä teleskooppia ja kiikariviivainta.

Siis vaikkapa: teleskooppi-kiikariviivain - jonka nimen asetan sivullani tälle aparaatille.

---------------------------------

Tuon tähän vielä kohta puoliin lisää merenkulkukojeita eli merenkulkuinstrumentteja.

[Tuomas Romu]

Kah, minäkin opin taas jotain uutta! Yleensä kaikelle on suomenkielinen nimi, mutta helposti tulee väännettyä vierasperäisestä sanasta "suomennos".

Kiikariviivainhan on vähän kuin piirukiikarin vastakohta.

[Jorma Rajaniemi]

Paneuduin sitten tähän viivaimeen ja kirjoitin  uuden selvityksen. Pohjana tässä on siis se, että ensin oli diopteriviivain - ja siitä tuli kehittyneempi versio, kiikariviivain. Minä nyt laitan tämän tekstin tähän, jotta sitä ei tarvitse tulla lukemaan sivultani.

Diopteriviivain ja kiikariviivain

Ensimmäiset kulmien ja korkeuksien lukemiseen tarkoitetut kojeet, kulmanlukuviivaimet, olivat lyhyitä ja suoria tankoja, siis lyhyitä viivottimia eli viivaimia (alidade). Niitä kutsutaan diopteriviivaimiksi. Diopteri tarkoittaa tähtäyslaitetta. Niiden molemmissa päissä oli pystyssä olevissa lipakkeissa reiät. Tällaisilla viivaimilla saattoi sitten tähtäillä näiden reikien kautta haluttuihin kiintopisteisiin. Tällainen diopteriviivain on ollut alun alkaen osana monenlaisia tieteellisiä ja tähtitieteellisiä kojeita, kuten astrolabeja.

Teleskoopilla varustetut kiikariviivaimet tulivat käyttöön Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Niissä ei tähtäystä suoriteta enää reikien kautta, vaan optiikan eli teleskoopin (pienen kaukoputken) avulla. Hiusristikolla varustetun linssin takaa tähtäyksen voi suorittaa huomattavasti tarkemmin.

Kiikariviivain on astekehän ja osoittimen yhdistelmä, jolla voidaan määrittää suhteellinen tai absoluuttinen suunta havaintopisteestä. Se on instrumentti, jonka avulla voidaan mitata kulmia nähdystä kohteesta eli kiintopisteestä mihin tahansa vertailukohteeseen. Tällaista kulmamittausta voidaan tehdä horisontaalisesti, vertikaalisesti ja missä hyvänsä valitussa tasossa. Tähtitieteelliseen paikanmääritykseen sisältyy yleensä taivaankappaleen korkeuden mittaaminen. Kiikariviivaimen avulla voidaan mitata tähtien korkeuksia ja sen myötä leveysasteita. Kiikariviivaimen kanssa voidaan käyttää mittapöytää.

Teodoliitti

Kiikariviivaimen kaltainen mittauslaite ja navigointiväline on teodoliitti, joka on kääntyvällä kaukoputkella varustettu kulmanmittauslaite. Teodoliitinkin keskeinen osa on viivoitin (alhidadi), joka kääntyy pystyakselin ympäri vieden kaukoputken mukanaan. Merenkulkijat ovat käyttäneet teodoliittia vaaka- ja pystykulmien sekä etäisyyden mittaamiseen ja korkeuden määrittämiseen.