Ålandstrafiken

Aloittaja Miran Hamidulla, 20.12.2000, 19:53:52

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Lindman esittelee alushankintaansa uutiskatsauksen alussa. Selittää kyllä, että Odinilla on tarkoitus operoida seuraavat viisi vuotta, mutta jaksan silti epäillä jonkun lintulautan olevan varalla kovien talvien ja ainakin telakointien varalta.
http://www.nyan.ax/webb-tv/id/kbf8kfm6
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Jonne Monto

Moro!

Amatööri ::) aatteli nyt suoraan kysästä, kun sen verran mun päähän sekavalta vaikutti Åtrafikenin sivut ja täällä näyttää olevan asiantuntijaa paikalla. Onnistuuko tän varustoman kautta muutaman tunnin vierailu ahvenanmaalle suoraan mantereelta, et palais saman päivän aikana. Ollaan ajateltu lähteä ahvenanmaa sightseeingille auton ja koiran kans ni mielellään ilman yöpymistä. Ei ainakaan silmääni hinnatkaan vaikuttaneet pahoilta jos oikein osasin katsoa, mut jos täällä ois suoraan kokemusta miten onnistuu ja minkä hintaista on lähteä mantereelta ja paluu samana päivänä  :thumb: Ja olishan se esim viggennillä kiva päästä seilaamaan...

Mikko-Oskari Koski

#227
Jos ajattelit pyöriä vain itäsaaristossa, pitäisi kyllä onnistua. Lähtö Korppoosta ja paluu Kustaviin on mahdollinen siten, että ajat aamun ensimmäisellä vuorolla Korppoosta Överöhön etelälinjalla, vaihdat siinä poikittaiseen Snäcköhön, jatkat Kumlingesta Torsholmaan pohjoislinjalla ja illan viimeisellä Viggenillä Åvasta Kustaviin. Saman rundin voi ajaa toiseenkin suuntaan sellaisina päivinä, jolloin tvärgåenden iltapäivälähtö 14 Snäcköstä yhdistää Överössä Kökarin kautta Korppooseen asti (näin ei ole likikään kaikkina päivinä).  Sopivalla kelillä tällä kierroksella saa kohtalaisen maisema-annoksen ja ehtii kenties jossain käydä maissakin.
Etelälinjalla voi myös surffata melko mukavasti aamun ekalla Korppoosta lähtien ja illan vikalla sinne palaten, jolloin ainakin Kökarissa ehtii hyvin käydä maissa. Eikä mahdolliselle iltapäivävisiitille Sottungaan silloin edes kannata ottaa autoa mukaan, jos palatessa kuitenkin on lautan vaihto Kökarissa.
Pohjoislinjallakin ehtii päivässä hyvin vaikka Kumlingeen ja takaisin. Jos on kiinnostuneempi merimaisemasta, voi siellä ainakin joinakin päivnä edelleen tehdä vanhan suosikkimmekin, eli jättää auto Torsholman satamaan ja ajaa lautalla jalankulkijana edestakaisin Hummelvikiin asti.

Olennaista on kuitenkin, että mikäli olet liikkeellä ajoneuvon kanssa, et saman päivän aikana vahingossakaan aja Hummelvikiin, Långnäsiin etkä Svinöhön asti. Silloin paukahtaa läpiajomaksu, joka on aika paljon kalliimpi kuin saaristotaksa. Edestakaiseksi määritellyllä lipulla pääset edelläkuvaamani kierroksen henkilöauton kanssa kesäaikana 32 euron hintaan, kunhan muistat säilyttää ensimmäisestä lautasta saamasi kuitin kaikkia myöhempiä ylityksiä varten.

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 26.05.2015, 14:49:55
Laitetaan nyt vielä niinikään jälkijunassa linkki Ålands Sjöfart'in artikkeliin:

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/har_ar_nya_farjan_pa_tvargaende_linjen/929
Niin, asiaahan on kyllä käsitelty, eikä tässä vielä missään jälkijunassa olla. Varmaan tuo edelle linkittämäni Nyanin juttukin pelaa edelleen. Jos ei, lienee pakko suunnata Ahvenanmaalle katsomaan, miten "uusi" lautta liikenteessä pelittää.

Katsastuksia ja luokituksia Odinilla ei vielä ole, ja Kumlingesta kuulemani väitteen mukaan taitaa vielä olla jopa epäselvää, ehtiikö lautta sopimuskauden alussa liikenteeseen. Se olisi operaattorin kannalta katastrofi, vara-alus olisi Grisslan, jonka kapasiteetti on alle puolet Odinista ja matkustusmukavuus melkein kaikissa olosuhteissa noin pitkällä matkalla nolla.
Kiinnostusta Odin on kyllä herättänyt. Juhannusaatonaaton illansuulähdön autopaikat Pitkästänenästä Matosaareen on jo nyt loppuunmyyty. Joten ainakin silloin lautan olisi parasta olla ajossa... ::)

Olennaisin remontti, mikä alukseen pitää tehdä, on ajoramppien rakentaminen. Sydfynskellähän rampit olivat ratkaisevasti toisenlaiset, lautta törmäytettiin laituriin, josta ajorampit laskettiin autokannen laitaan. Ravintolatilat varmaan menevät sellaisenaan, muistelisin juuri Odinin olleen sisartaan Friggiä huomattavasti tyylikkäämmässä kunnossa juuri tällä sektorilla.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Odin on nyt nähty uusissa maisemissakin. Aluksesta paistaa kiireessä liikenteeseen saattaminen, tanskalaiset turva- ja muut ohjeet kuin myös smørrebrøden kuvat ja Tuborgin oluthanatkin ovat yhä paikallaan. Kahvilaoperaattoria etsitään, ja ilmeisesti henkilöstövajauksen takia sallittu matkustajamäärä on huomattavasti alle aluksen todellisen kapasiteetin. Eipä silti, että poikittaislinjan vuoroille hirvittävästi tulijoita olisikaan, juhannuspäivän 14-lähdöllä Snäcköstä oli neljä autoa, parikymmentä fillaria ja muutama jalankulkija. Tilaa oli sekä sisällä että ulkona ylin kyllin. Autokannellehan tässä aluksessa ei saa jäädä.
Odin on kömpelö laiturimanöveerauksissaan, joten vaikka se ajaa etapit ainakin Grisslania ja varmaan Ejderniäkin nopeammin, se ei käytännössä pysty kunnolla pitämään edes näille laskettua aikataulua, paitsi ehkä sellaisilla Långnäs-Snäckö-vuoroilla, jotka ajetaan suoraan, eli lähtö ahteri- ja tulo föörikaijaan ilman välilaitureissa käyntejä.
Niin tai näin, matkustusmukavuudessa ex.tanskalaislautta (jonka uusi kotipaikka on muuten Brändö!) voittaa reitin aiemmat kulkijat 100-0, ja se ei ole ihan merkityksetön juttu.

Juhannusreissulla Kumlingessa tapaamieni asioista jotain tietävien tahojen mukaan Bärön satamahanke -tai siis tien rakentaminen Kumlingen pääsaarelta sinne- on vastatuulessa, joten myös kortrutt-idea ei liene ihan heti toteutumassa. Kumlingen läpiajo pohjoissatamasta Snäcköhön kun ei varmasti ainakaan nopeuttaisi Brändön ja pääsaaren välistä matkaa, eikä taatusti myöskään pudottaisi sen kustannustasoa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Jostain syystä täällä on jäänyt huomiotta se, että Ahvenanmaan maakuntahallitus on varannut budjettiin rahat kaksisuuntaisen LNG-lautan rakennuttamista varten. Uudisaluksen on määrä valmistua Kustavin linjalle noin puolentoista vuoden kuluttua.

Lyhytreittisuunnitelma on maakunnan poliittisessa väännössä vahvassa vastatuulessa. Tietyiltä kohdin näin voi olla ihan hyväkin. Ainakaan Brändössä ja Kumlingessa saaristoluonto ei tosiaankaan kaipaa enää yhtäkään pengerrystä muutaman auton kulkemisen takia. Arvaamaton lisälasku maakunnan liikennesektorille on tulossa myös Töftön ja Vargatan välisen Vårdön sillan korjausurakasta, silta kun on huomattavasti luultua heikommassa kunnossa. Voi käydä jopa niin, että Prästösundin kiinteä yhteys siirtyy tuonnemmas, ja Vargatan silta joudutaan rakentamaan perustuksista alkaen uudelleen.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Heikkinen

Doppingen vaihtui Rosala II:seen Brändön Jurmon reittillä. Rosala II saapui lauantaina 15.8 alkuyöstä. Satuin vaan olemaan vierasvenesatamassa, kun reisussa veneen kanssa. Doppingen näytti menneen Turkuun, varmaankin telakalle.

Petri Lahti

Lainaus käyttäjältä: Timo Heikkinen - 17.08.2015, 07:50:17
Doppingen vaihtui Rosala II:seen Brändön Jurmon reittillä. Rosala II saapui lauantaina 15.8 alkuyöstä. Satuin vaan olemaan vierasvenesatamassa, kun reisussa veneen kanssa. Doppingen näytti menneen Turkuun, varmaankin telakalle.

Telakalle Doppingen on tosiaan menossa.

Tämän ja muut syksyn telakoinnit löytää Ålandstrafikenin nettisivuilta osoitteesta

http://www.alandstrafiken.ax/sv/hem
http://www.alandstrafiken.ax/sites/www.alandstrafiken.ax/files/oversynsschema_2015.pdf

M/S ROSALA II TRAFIKERAR ÅVA-JURMO NÄR M/S DOPPINGEN ÄR PÅ DOCK 16-28/8
Lastkapaciteten på M/S Rosala II är dock begränsad till 25 ton jämfört med M/S Doppingens 60 ton, därför ber vi transportörer av tung last att undvika trafik till och från Jurmo under perioden 16-28/8 2015. Färjan mellan Åva-Jurmo nås på vanliga GSM, +358 (0)407 082 136.
M/S Bärö ersätter M/S Rosala II mellan Kumlinge-Enklinge under tiden 16-28/8 2015.
Översynsschemat finns som PDF under Turlistor/Översynsschema 2015.

Mikko-Oskari Koski

Tuskin oli Ahvenanmaan finannsiministeri Roger Nordlund (centern) ehtinyt ampua alas kaikki saaristoliikenteen lyhennysvisiot Prästösundin silta mukaanluettuna, kun Föglöstä kuului kummia. Otto Hojar, Hastersbodan suunnan maita omistava herrasmies, ilmoittaa Ålandstidningenissä olevansa kiinnostunut rakennuttamaan alueelleen yksityisen sataman. Käytännössä hankkeen varmaan rahoittaisi joku pankki, ja valmiin sataman käyttömaksuista saatavat tulot tulisivat maakuntahallitukselta, joka edelleen on liikenteen kustannuksista vastuussa, vaikka käytännön tason operointi onkin kilpailutettu.
Tämä olisi varmasti edullisin tapa saada nykyisellään suhteettoman pitkä etelälinja katkaistua, mutta siitä voi tulla myös mielenkiintoinen ennakkotapaus. Onhan saaristoliikenne kuitenkin yhteiskunnan julkiseksi palveluksi tarkoittamaa, joten yhteiskunnan velvollisuus on ainakin periaatteessa tehdä sinne kaikki investoinnitkin. Ja miten käy, jos Hojarin sataman vuokra nouseekin kalliimmaksi kuin Långnäsin? Kuka parantaa Degerbyn (tai sen pohjoispuolisen uuden sataman, jota siis Nordlundin mukaan ei ainakaan viiteen vuoteen ainakaan maakunnan rahoilla edes aloiteta) ja Hastersbodan välisen tieyhteyden, jotta siitä voi nykyisen liikenteen lisäksi ajaa myös kaikki etelälinjan liikenne sekä Kökarin ja Sottungan liikennetarpeita palveleva bussi?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Grisslania, Ålandstrafikenin pitkäikäisintä lauttaa, tarjotaan ostettavaksi. Lähtöhinnan kerrotaan olevan 250 000€. Linkitystä en tähän tee, koska asiasta informoinut Ålandstidningen törmäyttää satunnaiset kävijänsä maksumuuriin -jos siis joku tietää asiasta enemmän detaljeja, kertokoon ihmeessä.
Jos alukselle pitäisi ostajaa veikata, sellainen voisi olla pohjoissaariston lyhyitä yhteyslinjoja operoiva Angsgar. Grisslan olisi Torsholma-Lappo-Asterholma-linjalle kohtuullisen hyvä jäissäkulkija ja kapasiteetiltään yhteismitallinen Spovenin, Frida II:n ja Bärön kanssa, joista ainakin joku taitaa jo olla aktiivisesta ajosta poissa. Ja onhan -71 valmistunut Grisslan mainittua kolmikkoa uudempikin, tosin ei mikään hirvittävän moderni viritys enää aikoihin... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Jukka-Pekka Manninen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 22.01.2016, 00:31:35
Grisslania, Ålandstrafikenin pitkäikäisintä lauttaa, tarjotaan ostettavaksi. Lähtöhinnan kerrotaan olevan 250 000€. Linkitystä en tähän tee, koska asiasta informoinut Ålandstidningen törmäyttää satunnaiset kävijänsä maksumuuriin -jos siis joku tietää asiasta enemmän detaljeja, kertokoon ihmeessä.
Jos alukselle pitäisi ostajaa veikata, sellainen voisi olla pohjoissaariston lyhyitä yhteyslinjoja operoiva Angsgar. Grisslan olisi Torsholma-Lappo-Asterholma-linjalle kohtuullisen hyvä jäissäkulkija ja kapasiteetiltään yhteismitallinen Spovenin, Frida II:n ja Bärön kanssa, joista ainakin joku taitaa jo olla aktiivisesta ajosta poissa. Ja onhan -71 valmistunut Grisslan mainittua kolmikkoa uudempikin, tosin ei mikään hirvittävän moderni viritys enää aikoihin... ::)

Tuli selaillessa vastaan:
http://www.djurgardsvarvet.se/fi/component/pixvarvet/boat/active/passenger-ships/grisslan-47603

Mikko-Oskari Koski

Grisslanin osti Sub-Sea. Hinnaksi mainitaan 301 000 egeä. Saamme nähdä, tuleeko alus vanhan Kalan kaveriksi tai korvaajaksi meri- ja rantarakennuskeikoille ja sukeltajien tukialukseksi.
Tosin voi käydä niinkin, että Sub-Sea on aikeissa hankkia saariston polttoainerekkakuljetuksia, joita Trafin nykymääräysten mukaan ei pian enää saa viedä matkustajalautoilla. Grisslan ei tuohon toimeen olisi ollenkaan hassumpi alus.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Elokuisen arkipäivän ratoksi tuli tehtyä varmaan ennätyshiljainen reissu ainakin omalla kohdallani -arvelisin, että kolmen matkustajan, yhden polkupyörän ja yhden henkilöauton kuskaaminen Snäcköstä Överöhön Odinilla on purkille melko jokapäiväistä hupia. Keulapuoli kahvilatilasta oli suljettu kokonaan ja molemmissa satamissa ajettiin föörikaijaan; kömpelösti pakki päällä kääntyvän Odinin ahteriportin tuntumaan oli autokannelle parkkeerattu jokin työkone, ja pari metriä kaistojakin oli vedetty narulla suljetuksi alueeksi. Eipä niin, että siitä mitään haittaa olisi ollut, kyydissä ollut henkilöautokin mahtui hyvin tekemään ylimittaisella autokannella uukkarin...
On todella kiintoisa kysymys, miten kauan tällainen saaristo-oloihin jokseenkin tarpeettoman kookas jättiläinen saa linjalla jatkaa. Kysehän on maakuntahallituksen ostamasta liikenteestä, josta pitäisi jotain jäädä operaattorinkin käteen. Odinin kokoisen purkin ajaminen tuskin kuitenkaan lienee ilmaista. Kilpailutuksessa minimiehto on käsittääkseni ollut Ejdernin kapasiteetin täyttäminen, mutta ylärajaa ei näköjään ole ollut.

Grisslan näytti lojuvan MHQ:ssa venesataman ja Algots Varvin välisellä alueella SubSea Seven-nimisenä. Vanha nimi paistoi kuitenkin sinisen maalin alta selvästi, ja jotenkin ihmetytti, miksi sitä ei oltu säilytetty, vaikka uuden osana? 
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juhani Mehto

Odin on maalattu kevään aikana kokovalkeaksi (vesirajasta noin metri ylöspäin mustaa).
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Mikko-Oskari Koski

Ahvenanmaan liikenteen ongelmia on viime aikoina ruvennut kasaantumaan lauttakaluston ikääntyessä ja Odinin joutuessa useampana päivänä perumaan poikittaislinjan lähtöjä liian kovan sivutuulen estäessä sen rantautumisen Överöhön. Kiintoisaa seurata, mitä maakuntahallinto asian hyväksi tekee -vai tekeekö mitään. Sekin on nimittäin mahdollista, rahat taitavat olla rajalliset ja loppu.
Samaan aikaan visionäärit käyvät debattia siitä, millainen se tulevaisuus voisi olla. Järkevimmästä päästä ainakin minusta on tämä idea, jossa luotojen halki pengerryksin viritettyjen autoteiden ja niitä suunnilleen nykyisellä vuorotiheydellä yhdistävien lauttavuorojen sijaan yritettäisiin saada suunnilleen nykyisille reiteille tehokkaammat, nopeammat ja ympäristöystävällisemmät uudisrakennukset.
http://www.natur.ax/nyheter/vi-lanserar-snabbrutten

Ehkäpä paras ratkaisu etelälinjalle taitaisi silti olla jonkinlainen yhdistelmä näistä. Föglön tunneli ja myös Degerbyn länsipuolelle tehtävä silta, jonka myötä lauttamatka Svinöhön lyhenisi kymmenisen minuuttia, tuntuvat nyt olevan vastatuulessa, mikä alueen todelliset kulkijamäärät huomioiden on oikein hyvä asia.
Mutta uudislauttoja tarvitaan joka tapauksessa, sillä Ejdern ei enää täytä edes esteettömyysvaatimuksia ja Gudingen, Skiftet ja Knipan alkavat olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Spoven puolestaan on jo päätynyt SubSean tukiproomuksi Vårdön sillan peruskorjausprojektiin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Ahvenanmaan saaristossa on nyt sellainen ongelma, että samaan aikaan, kun lauttakalusto vanhenee käsiin, esitellään kalliita ja osin utopistisia visioita tulevaisuuden varalle. Föglön tunneliakin jotkut jaksavat jauhaa, mutta todennäköisempää on, että Degerbyn satamapaikan muutto Gripön saareen ja sinne rakennettava korkea silta (jonka alta kaiketi on tarkoitus mahtua jonkinlaisella purjeveneelläkin) realisoituvat jollain aikataululla.
https://www.youtube.com/watch?v=bLVoUJPZVVg&feature=youtu.be

Etelälinjalla on kesällä odotettavissa ongelmia, ellei liikenteeseen saada ylimääräistä alusta raskaita kuormia varten. Uusin luokitus on näet pudottanut sekä Gudingenin, Skiftetin että Knipanin autokapasiteetin kahteenkymmeneen. Uusi lautta ainakin jollekin reitille (josta kenties saataisiin vapautettua etelälinjalle isompi ainakin kesäksi) on siis kiireellisempi investointi kuin uudet satamat.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950