Seppo Laurellin Aalloilla kelluvat majakat-kirja kertoo yhden luvun Suomen valtion merenkulkuhistoriasta. Ns.faktatiedot Suomen majakkalaivastosta toki löytyvät myös saman miehen upean Suomen majakat-kirjan lopusta. Myös Ruotsissa on julkaistu vastaavanlainen opus ja heillähän majakkalaivoja olikin enemmän.
Majakkalaivojahan parkkeerattiin matalikoille ennen kuin kasuunitekniikan kehitys teki ne, monien mielestä onneksi, tarpeettomiksi. Voimakkailla vuorovesialueilla majakkalaivoja käytetään edelleen, mutta vain kelluvina luotsiasemina palvelevilla on enää miehitystä.
Vaikka majakkalaivojen toimenkuvaa yksitoikkoisempaa varmaan saa hakea ja tuskinpa aluksilla palvelleetkaan niitä ihmeemmin kaipaavat, on ollut mielenkiintoista seurata, mihin kaikkeen ex-majakoita on sittemmin sijoiteltu: Museolaivaksi (Kemi ja Finngrundet), ravintolaksi (Faros ja Rellu), kansanopistoksi (Winga)...
Museolaivoina Kemi ja Finngrundet eroavat toisistaan melko vähän. Kemi on ehkä enemmän "näyttelyesineen" oloinen, vaikka toisaalta Finngrundetin tekniikka on kehittyneempää. F:ssahan oli voimanlähteenä 2-pyttyinen "kuulajuntta", kun taas K.oli loppuun asti hiilihöyry.
Oma majakkalaivasuosikkini on tietenkin "Patun laiva" eli Hyöky, joka rakennettiin vuonna 1912 Pietarissa Libauskijn majakkalaivaksi Latvian rannikolle. On omituista, että laiva sattui Suomen sisällissodan aikana olemaan Turussa ja että suomalaiset näkivät sen vaivan, että nappasivat aluksen itselleen. Libauskijn, sittemmin Relandersgrundin, Äransgrundin ja Helsingin sanottiin I maailmansodan jälkeen olleen maailman modernein majakkalaiva. Joka tapauksessa se vuonna -83 Tahkoluodon syväväylää Hyöky-nimisenä mitatessaan oli Suomen viimeinen hiililämmitteinen höyrylaiva...
Jorma Patanen eli Patu on tehnyt Hyökystä erikoislaatuisen matkailijapaketin: Alus muistuttaa ulkoisesti majakkalaivaa, mutta sen 23-vuotista mittaustukialuskauttakaan ei voi unohtaa. Ennenmuuta Hyöky on kuitenkin Haminan persoonallisin kapakka ja Patun kanssa on helppo päästä juttuun, joten visiitti Haminassa pelkästään Hyökyllä vierailemisen takia kannattaa tehdä.
Turussa -80-luvulla kalastuskautensa jälkeistä aikaa mm.pultsareiden majapaikkana Aurajoessa ja sittemmin Rymättylän sillanpielessä viettänyt entinen Helsingkallan, Varamajakka ja Snipan-nimillä tunnettu aluskin lienee vielä olemassa. Tai oikeammin se, mitä aluksesta on jäljellä, lojuu pahoin ruostuneena Särkänsalmessa. Sillalta sen näkee, laituri taitaa olla yksityinen. Aluksen kunnossa ei voi olla kehumista, koska se oli jo 15 vuotta sitten uppoamispisteessä, eikä sitä selvästikään ole ihmeemmin korjailtu.
Aluksen nimi on kaiketi edelleen Snipan ja kun se viimeksi on ollut ajossa, se oli luokiteltu kalastusalukseksi.
